Työympäristön muutosprojektin johtaminen Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä
Saloranta, Ville (2018)
Saloranta, Ville
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321335
Tiivistelmä
Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö muutti 1.3.2018 uuteen toimitilaan, jonka myötä työympäristö muuttui perinteisen avokonttorin ja toimistohuoneiden yhdistelmästä monitilaympäristöksi. Modernissa ja trendikkäässä monitilaympäristössä henkilöstölle ei ole nimettyjä työpisteitä ja se koostuu eri työtehtäviin tarkoitetuista vyöhykkeistä. Työympäristön muutos tarkoitti siten myös toimintakulttuurin muutosta. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esiin havaintoja ja kokemuksia työympäristön muutoksesta, muutosprojektin johtamisesta sekä projektin tuotoksien ja projektin toteutuksen arvioinnista. Lisäksi opinnäytetyössä esitellään projektijohtamisen pätevyyselementteihin perustuva projektipäällikön pätevyyden arviointityökalu.
Loppukäyttäjien näkökulmasta tuotoksia arvioitiin nettosuositteluindeksiin perustuvalla työympäristöindeksillä, joka kertoi loppukäyttäjien tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä uuteen työympäristöön. Lisäksi projektin onnistumista tutkittiin kyselytutkimuksella sekä henkilöhaastatteluilla projektijohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksesta jätettiin pois muutoksen taloudelliset vaikutukset sekä muutoksen vaikutukset työn tuottavuuteen. Työympäristöindeksin tuloksia kerättiin viikoittain muuton jälkeisten kuuden viikon ajan. Kyselytutkimus toteutettiin työympäristöindeksin seurannan jälkeen ja kyselyn tavoitteena oli mitata projektin toteutuksen onnistumista lopputuotoksen sijaan. Kyselytutkimukseen osallistuneista kuusi henkilöä osallistui lisäksi henkilöhaastatteluihin.
Työympäristöindeksi kertoi henkilöstön tyytymättömyydestä uuteen toimitilaan. Kyselytutkimus ja henkilöhaastattelut osoittivat tyytymättömyyden olevan seurausta projektin valmisteluvaiheen toimitilan valintapäätöksestä, jossa henkilöstön kokemuksen mukaan heillä ei ollut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tyytymättömyyttä selittää henkilöstön aikaisempien kokemuksien perusteella syntyneet odotukset demokraattisemmasta päätöksenteosta uuden toimitilan valintaa tehdessä. Lisäksi tutkimuksen perusteella tyytymättömyyttä selittää toimitilamuuton yllätyksellisyys sekä päätöksentekoprosessin aikainen viestintä. Johtopäätöksenä muutosprojektin valmisteluvaiheen viestintään ja sen selkeyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja henkilöstöllä tulisi olla mahdollisimman selkeä käsitys omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan.
Loppukäyttäjien näkökulmasta tuotoksia arvioitiin nettosuositteluindeksiin perustuvalla työympäristöindeksillä, joka kertoi loppukäyttäjien tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä uuteen työympäristöön. Lisäksi projektin onnistumista tutkittiin kyselytutkimuksella sekä henkilöhaastatteluilla projektijohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksesta jätettiin pois muutoksen taloudelliset vaikutukset sekä muutoksen vaikutukset työn tuottavuuteen. Työympäristöindeksin tuloksia kerättiin viikoittain muuton jälkeisten kuuden viikon ajan. Kyselytutkimus toteutettiin työympäristöindeksin seurannan jälkeen ja kyselyn tavoitteena oli mitata projektin toteutuksen onnistumista lopputuotoksen sijaan. Kyselytutkimukseen osallistuneista kuusi henkilöä osallistui lisäksi henkilöhaastatteluihin.
Työympäristöindeksi kertoi henkilöstön tyytymättömyydestä uuteen toimitilaan. Kyselytutkimus ja henkilöhaastattelut osoittivat tyytymättömyyden olevan seurausta projektin valmisteluvaiheen toimitilan valintapäätöksestä, jossa henkilöstön kokemuksen mukaan heillä ei ollut vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tyytymättömyyttä selittää henkilöstön aikaisempien kokemuksien perusteella syntyneet odotukset demokraattisemmasta päätöksenteosta uuden toimitilan valintaa tehdessä. Lisäksi tutkimuksen perusteella tyytymättömyyttä selittää toimitilamuuton yllätyksellisyys sekä päätöksentekoprosessin aikainen viestintä. Johtopäätöksenä muutosprojektin valmisteluvaiheen viestintään ja sen selkeyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja henkilöstöllä tulisi olla mahdollisimman selkeä käsitys omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan.