Kahvilan ruokahävikki
Hakala-Rahko, Riikka (2018)
Hakala-Rahko, Riikka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321348
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon case-yrityksessä muodostuu ruokahävikkiä, miten se jakautuu ruokahävikkiluokkiin ja miten ruokahävikki vaikuttaa ravintolan kannattavuuteen sekä mitkä tekijät vaikuttavat ruokahävikin muodostumiseen. Teoreettinen viitekehys muodostui ruokahävikki-käsitteen määrittelemisestä, ruokahävikin määrästä sekä ruokahävikin muodostumisen vaikuttavista tekijöistä ravitsemistoimialalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin mittaamista ja havainnointia, ja tutkimuspäiviä kertyi 28. Tutkimuskohteena oli Sokoksen 4. kerroksen kahvila-ravintolassa muodostunut kaikki kiinteä ruokahävikki sekä nesteistä suodatinkahvi, haudutettu tee ja vaahdotettu maito.
Tutkimustulosten mukaan case-yrityksessä muodostui ruokahävikkiä 873,23 kiloa ja 560 litraa. Muodostuneesta ruokahävikistä 88 prosenttia oli vältettävissä olevaa ruokahävikkiä. Case-yrityksen kannattavuuteen vaikuttavan ruokahävikin arvo vastasi 4,13 prosenttia aineiston keruun aikaisesta liikevaihdosta, mikä ylitti case-yrityksen siedettäväksi asettaman tason. Määrällisesti ruokahävikkiä muodostui eniten tarjoilun yhteydessä, mutta suhteellisesti arvokkainta ruokahävikkiä oli valmistuksen yhteydessä muodostunut ruokahävikki. Ruokahävikin muodostumiseen vaikuttivat eniten henkilökunnan ammattitaitoon ja liiketoimintaideaan liittyvä tekijät.
Tulosten perusteella case-yrityksen tulisi vähentää ruokahävikin määrää. Suurin määrällinen vaikutus olisi tarjoiluhävikin vähentämisellä, mutta valmistushävikin vähentämisellä olisi suhteellisesti suurin vaikutus muodostuneen ruokahävikin arvoon. Case-yrityksen tulee kiinnittää huomiota henkilökunnan ammattitaitoon ja kouluttaa työntekijöitä esimerkiksi espressopohjaisten kahvien valmistukseen. Ruokahävikki pitäisi tehdä näkyväksi työntekijöille, ja se pitäisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ravintolan keittiössä tai jakaa eteenpäin esimerkiksi ruoka-apua tarvitseville. Ruokahävikin muodostumista voitaisiin ehkäistä myös esille laiton supistamisella ja myymällä päivittäin aukiolon viimeisinä tunteina halvemmalla sellaiset tuotteet, joiden myyntiaika on umpeutumassa.
Tutkimustulosten mukaan case-yrityksessä muodostui ruokahävikkiä 873,23 kiloa ja 560 litraa. Muodostuneesta ruokahävikistä 88 prosenttia oli vältettävissä olevaa ruokahävikkiä. Case-yrityksen kannattavuuteen vaikuttavan ruokahävikin arvo vastasi 4,13 prosenttia aineiston keruun aikaisesta liikevaihdosta, mikä ylitti case-yrityksen siedettäväksi asettaman tason. Määrällisesti ruokahävikkiä muodostui eniten tarjoilun yhteydessä, mutta suhteellisesti arvokkainta ruokahävikkiä oli valmistuksen yhteydessä muodostunut ruokahävikki. Ruokahävikin muodostumiseen vaikuttivat eniten henkilökunnan ammattitaitoon ja liiketoimintaideaan liittyvä tekijät.
Tulosten perusteella case-yrityksen tulisi vähentää ruokahävikin määrää. Suurin määrällinen vaikutus olisi tarjoiluhävikin vähentämisellä, mutta valmistushävikin vähentämisellä olisi suhteellisesti suurin vaikutus muodostuneen ruokahävikin arvoon. Case-yrityksen tulee kiinnittää huomiota henkilökunnan ammattitaitoon ja kouluttaa työntekijöitä esimerkiksi espressopohjaisten kahvien valmistukseen. Ruokahävikki pitäisi tehdä näkyväksi työntekijöille, ja se pitäisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ravintolan keittiössä tai jakaa eteenpäin esimerkiksi ruoka-apua tarvitseville. Ruokahävikin muodostumista voitaisiin ehkäistä myös esille laiton supistamisella ja myymällä päivittäin aukiolon viimeisinä tunteina halvemmalla sellaiset tuotteet, joiden myyntiaika on umpeutumassa.