Etämenetelmät toimintaterapiaprosessissa : Mentorointikeskustelujen analysointia
Tenkanen, Mirella (2018)
Tenkanen, Mirella
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321300
Tiivistelmä
Etäkuntoutus on Suomessa hyvin ajankohtaista. Kansaneläkelaitoksella on käynnissä kolmetoista hanketta, joiden tarkoituksena on kehittää Kansaneläkelaitoksen kuntoutuspalveluita. EETU-etäkuntoutus on yksi näistä hankkeista, joissa luodaan uusia etäkuntoutusta hyödyntäviä kuntoutuspalveluita, jotka ovat nykyisiä keinoja kustannustehokkaampia ja keveämpiä.
Opinnäytetyössä selvitettiin etämenetelmien käyttöä lasten toimintaterapian verkostotyössä sekä niistä koettuja hyötyjä ja haasteita. Tavoitteena oli kuvata sitä, miten ja mihin tarkoitukseen toimintaterapeutit ovat käyttäneet etämenetelmiä EETU-etäkuntoutus hankkeen aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka analyysissä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön viitekehyksenä oli American Occupational Therapy Associatonin Occupational Therapy Practice Framework: Domain and Process, joka on alun perin kehitetty tuomaan struktuuria toimintaterapian erilaiseen näkökulmaan. Aineisto koostui kahdeksan lapsen etäkuntoutusta käsittelevistä mentorointikeskusteluista, joihin osallistuivat mentorit, toimintaterapeutit ja varhaiskasvattajat. Mentoroinneista ilmeni, että toimintaterapeutit käyttivät kaikkia muita etämenetelmiä, paitsi hankkeen käytössä ollutta Kindiedays-sovellusta. Tavoitteet ja interventiot lasten toimintaterapiassa tavanomaisesti käytettyjä.
Johtopäätöksenä todetaan, että etäkuntoutus lisää toimintaterapian vaikuttavuutta ja näkyvyyttä, lisää yhteistyötä ja tiedonjakoa sekä syventää ja lähentää yhteistyötä. Etäkuntoutuksen haasteiksi osoittautuivat ammattilaisten oma tekninen osaaminen, tietoturvakysymykset, yksilölliset ja satunnaiset tekijät sekä resurssiongelmat.
Opinnäytetyössä selvitettiin etämenetelmien käyttöä lasten toimintaterapian verkostotyössä sekä niistä koettuja hyötyjä ja haasteita. Tavoitteena oli kuvata sitä, miten ja mihin tarkoitukseen toimintaterapeutit ovat käyttäneet etämenetelmiä EETU-etäkuntoutus hankkeen aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka analyysissä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön viitekehyksenä oli American Occupational Therapy Associatonin Occupational Therapy Practice Framework: Domain and Process, joka on alun perin kehitetty tuomaan struktuuria toimintaterapian erilaiseen näkökulmaan. Aineisto koostui kahdeksan lapsen etäkuntoutusta käsittelevistä mentorointikeskusteluista, joihin osallistuivat mentorit, toimintaterapeutit ja varhaiskasvattajat. Mentoroinneista ilmeni, että toimintaterapeutit käyttivät kaikkia muita etämenetelmiä, paitsi hankkeen käytössä ollutta Kindiedays-sovellusta. Tavoitteet ja interventiot lasten toimintaterapiassa tavanomaisesti käytettyjä.
Johtopäätöksenä todetaan, että etäkuntoutus lisää toimintaterapian vaikuttavuutta ja näkyvyyttä, lisää yhteistyötä ja tiedonjakoa sekä syventää ja lähentää yhteistyötä. Etäkuntoutuksen haasteiksi osoittautuivat ammattilaisten oma tekninen osaaminen, tietoturvakysymykset, yksilölliset ja satunnaiset tekijät sekä resurssiongelmat.