Koulukiusaamiseen puuttuminen yläkoulussa : kouluterveydenhuollon näkökulma
Rantala, Julia (2017)
Rantala, Julia
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621804
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yläkouluikäisen koulukiusaamiseen voidaan puuttua. Erityisesti huomiota kiinnitettiin toimintatapoihin ja –malleihin, joita voidaan käyttää koulukiusaamiseen puuttumisessa. Tutkimuskysymyksinä oli ’’mikä on kouluterveydenhuollon rooli yläkouluikäisen koulukiusaamiseen puuttumisessa’’ ja ’’mitkä ovat kouluterveydenhuollon tehokkaimmat toimintatavat ja –mallit puuttua koulukiusaamiseen’’.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa kouluterveyskyselyn parittomina vuosina koko Suomessa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja nimetöntä. Kouluterveyskyselyn kasvuympäristön turvallisuus osiossa kartoitetaan koulukiusaamista, syrjivää kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa, tapaturmia, oppilaitoksen fyysisiä työoloja sekä päihteiden käyttöä kasvuympäristössä. (Terveys ja hyvinvoinnin laitos 2017b). Vuonna 2017 Kouluterveyskyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista 5,8% kertoi joutuneensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa (Terveys ja hyvinvoinnin laitos 2017c).
Koulukiusaamiseen puuttumiseen on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja –malleja, joita opinnäytetyössä esitellään. Opinnäytetyössä esitelly toimintatavat ja –mallit perustuvat pääosin nuorten kanssa käytäviin keskusteluihin. Näitä keskusteluja käydään yksilöittän sekä ryhmissä. Keskusteluiden tavoitteena on selvittää kiusaamistapausta ja saada kiusaaminen loppumaan.
Kouluterveydenhuollolla on olennainen rooli koulukiusaamisen havaitsemisessa sekä ennaltaehkäisyssä. Koulutereydenhoitaja voi olla mukana myös koulukiusaamistapausten selvittämisessä itsenäisesti tai osana selvittämisryhmää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa kouluterveyskyselyn parittomina vuosina koko Suomessa. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja nimetöntä. Kouluterveyskyselyn kasvuympäristön turvallisuus osiossa kartoitetaan koulukiusaamista, syrjivää kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa, tapaturmia, oppilaitoksen fyysisiä työoloja sekä päihteiden käyttöä kasvuympäristössä. (Terveys ja hyvinvoinnin laitos 2017b). Vuonna 2017 Kouluterveyskyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokkalaisista 5,8% kertoi joutuneensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa (Terveys ja hyvinvoinnin laitos 2017c).
Koulukiusaamiseen puuttumiseen on kehitetty erilaisia toimintatapoja ja –malleja, joita opinnäytetyössä esitellään. Opinnäytetyössä esitelly toimintatavat ja –mallit perustuvat pääosin nuorten kanssa käytäviin keskusteluihin. Näitä keskusteluja käydään yksilöittän sekä ryhmissä. Keskusteluiden tavoitteena on selvittää kiusaamistapausta ja saada kiusaaminen loppumaan.
Kouluterveydenhuollolla on olennainen rooli koulukiusaamisen havaitsemisessa sekä ennaltaehkäisyssä. Koulutereydenhoitaja voi olla mukana myös koulukiusaamistapausten selvittämisessä itsenäisesti tai osana selvittämisryhmää.