Keskitetyn ja asuntokohtaisen ilmanvaihtojärjestelmän vertailu asuinkerrostalossa
Takala, Jouko (2010)
Takala, Jouko
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060211207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060211207
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä verrattiin 36 asunnon asuinkerrostalon kahden erilaisen ilmanvaihtojärjestelmän perustamiskustannuksia sekä huolto- ja käyttökustannuksia. Molemmista vaihtoehdoista laadittiin lisäksi energiatodistukset. Ensimmäinen vaihtoehto oli keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja toinen asuntokohtainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Molempien vaihtoehtojen ilmanvaihto mitoitettiin Ympäristöministeriön Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2003 taulukko 1:n mukaan. Keskitetyssä ja asuntokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä asuntojen käytönajan tulo- ja poistoilmavirrat mitoitettiin yhtä suuriksi.
Vaihtoehtojen perustamis-, käyttö- ja huoltokustannusten selvittämiseksi sekä energiatodistusta varten molemmista järjestelmistä laadittiin LVIA – suunnitelmat. Molemmista vaihtoehdosta pyydettiin valituilta urakoitsijoilta tarjoukset. Tarjouspyynnöt oli jaettu seuraaviin osiin: LVI – työt, ilmanvaihdon Elpo – hormielementit, kaukolämpökeskus, taloautomaatiojärjestelmä, sähkötyöt ja LVIA-töihin liittyvät rakennustyöt. Kaukolämpöliittymien hinnat ja perusmaksut saatiin kaukolämmön toimittajalta laskettujen tilausvesivirtojen perusteella. Käyttökustannuksia laskettaessa käytettiin paikallisen lämmön- ja sähkötoimittajan päivän energiahintoja. Huoltokäyntihintoina käytettiin LVI-urakoitsijan käyttämää aikaveloitushintaa. Molemmissa energiatodistuksissa käytettiin vaihtoehtojen LVIA-suunnitelmia ja käyttökustannuslaskennassa käytettyjä energiahintoja.
Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä oli perustamiskustannuksiltaan noin 7 000 € halvempi kuin asuntokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä. Suurin hintaero muodostui asuntojärjestelmän runsaasta ilmanvaihtokoneiden määrästä ja niiden kaapeloinneista. Vuotuiset käyttö- ja huoltokustannukset olivat asuntokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä noin 6 900 € kalliimmat. Ero johtuu tuloilmakoneiden puhallinmoottoreiden ja sähköpattereiden sähköenergian kulutuksesta
Vaihtoehtojen perustamis-, käyttö- ja huoltokustannusten selvittämiseksi sekä energiatodistusta varten molemmista järjestelmistä laadittiin LVIA – suunnitelmat. Molemmista vaihtoehdosta pyydettiin valituilta urakoitsijoilta tarjoukset. Tarjouspyynnöt oli jaettu seuraaviin osiin: LVI – työt, ilmanvaihdon Elpo – hormielementit, kaukolämpökeskus, taloautomaatiojärjestelmä, sähkötyöt ja LVIA-töihin liittyvät rakennustyöt. Kaukolämpöliittymien hinnat ja perusmaksut saatiin kaukolämmön toimittajalta laskettujen tilausvesivirtojen perusteella. Käyttökustannuksia laskettaessa käytettiin paikallisen lämmön- ja sähkötoimittajan päivän energiahintoja. Huoltokäyntihintoina käytettiin LVI-urakoitsijan käyttämää aikaveloitushintaa. Molemmissa energiatodistuksissa käytettiin vaihtoehtojen LVIA-suunnitelmia ja käyttökustannuslaskennassa käytettyjä energiahintoja.
Keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä oli perustamiskustannuksiltaan noin 7 000 € halvempi kuin asuntokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä. Suurin hintaero muodostui asuntojärjestelmän runsaasta ilmanvaihtokoneiden määrästä ja niiden kaapeloinneista. Vuotuiset käyttö- ja huoltokustannukset olivat asuntokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä noin 6 900 € kalliimmat. Ero johtuu tuloilmakoneiden puhallinmoottoreiden ja sähköpattereiden sähköenergian kulutuksesta