Työntutkimus anodisointilaitoksella
Mäkelä, Mira (2018)
Mäkelä, Mira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321469
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli suorittaa työntutkimus Purso Oy:n anodisointilaitoksella. Purso Oy suunnittelee ja tuottaa alumiinista valmistettuja ratkaisuja teollisuuden eri aloille sekä järjestelmäratkaisuja julkisivuihin ja LED-valaistukseen. Alumiiniprofiilien anodisointi tapahtuu automatisoidulla linjastolla, joka on otettu käyttöön vuonna 2012.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia anodisointilaitoksen tuotannon kulkua ja työtapoja työntutkimuksen avulla sekä löytää keinoja parantaa tuottavuutta. Työntutkimuksen mittaus suoritettiin ajankäyttötutkimuksena havainnointitutkimuksen menetelmää käyttäen. Työnmittauksessa havainnoitavia kohteita olivat robottivaraston ja ripustuspaikkojen käyttö, alumiiniprofiilien ripustaminen anodisointilinjalle ja anodisoinnin jälkeen purkaminen linjasta sekä pakkaus. Työnmittaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa myös sanallisia huomioita tutkimuksen aikana. Työnmittaus suoritettiin anodisointilaitoksella helmikuussa 2018. Mittausta tehtiin neljän viikon ajan kolmessa vuorossa.
Mittausvaiheen jälkeen tulokset kirjattiin taulukkolaskentaohjelmaan, josta laskettiin eri työaikalajien suhteellinen esiintyvyys havainnointiajasta. Ajankäytön jakautumisesta laadittiin ympyrädiagrammit havainnollistamaan eri aikalajien esiintyvyyttä. Esiintyvyys laskettiin kaikista tuloksista. Lisäksi laskettiin työaikalajien esiintyvyys erikseen eri vuororyhmistä ja työvuoroista. Näin saatiin selville, onko ajankäytössä eroa riippuen henkilöistä tai työvuoron ajankohdasta. Robottivaraston ja ripustuspaikkojen käyttöön liittyvien havaintojen perusteella laskettiin niiden käytön aktiivisuus.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että vuororyhmien välillä on isoja eroja ajankäytön jakautumisessa. Aamu-, ilta- ja yövuorossa merkittäviä eroja ei kuitenkaan havaittu. Kahden ripustus- ja pakkauspaikan hyödyntämistä tulee kehittää odotusajan vähentämiseksi. Myös robottivaraston käyttöä kannattaa tehostaa. Tällä voidaan pienentää odotusaikaa, joka syntyy robotin siirtäessä häkkiä kärrylle.
Tulosten perusteella työntekijöiden kanssa tulee kerrata työtavat, joilla odotusaikaa saadaan vähennettyä. Työturvallisuuden ja työergonomian parantamiseksi tulee käydä läpi hyvät nostotavat. Samansuuntaisen kiertoliikkeen vähentämiseksi tulee työparit opastaa paikan vaihtamiseen työvuoron aikana. Turhat liikkeet, kuten kävely ja kumartelu, tulee minimoida. Käynnissä oleva leanprojekti tulee parantamaan monia tutkimuksessa esiin tulleita ongelmakohtia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia anodisointilaitoksen tuotannon kulkua ja työtapoja työntutkimuksen avulla sekä löytää keinoja parantaa tuottavuutta. Työntutkimuksen mittaus suoritettiin ajankäyttötutkimuksena havainnointitutkimuksen menetelmää käyttäen. Työnmittauksessa havainnoitavia kohteita olivat robottivaraston ja ripustuspaikkojen käyttö, alumiiniprofiilien ripustaminen anodisointilinjalle ja anodisoinnin jälkeen purkaminen linjasta sekä pakkaus. Työnmittaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa myös sanallisia huomioita tutkimuksen aikana. Työnmittaus suoritettiin anodisointilaitoksella helmikuussa 2018. Mittausta tehtiin neljän viikon ajan kolmessa vuorossa.
Mittausvaiheen jälkeen tulokset kirjattiin taulukkolaskentaohjelmaan, josta laskettiin eri työaikalajien suhteellinen esiintyvyys havainnointiajasta. Ajankäytön jakautumisesta laadittiin ympyrädiagrammit havainnollistamaan eri aikalajien esiintyvyyttä. Esiintyvyys laskettiin kaikista tuloksista. Lisäksi laskettiin työaikalajien esiintyvyys erikseen eri vuororyhmistä ja työvuoroista. Näin saatiin selville, onko ajankäytössä eroa riippuen henkilöistä tai työvuoron ajankohdasta. Robottivaraston ja ripustuspaikkojen käyttöön liittyvien havaintojen perusteella laskettiin niiden käytön aktiivisuus.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että vuororyhmien välillä on isoja eroja ajankäytön jakautumisessa. Aamu-, ilta- ja yövuorossa merkittäviä eroja ei kuitenkaan havaittu. Kahden ripustus- ja pakkauspaikan hyödyntämistä tulee kehittää odotusajan vähentämiseksi. Myös robottivaraston käyttöä kannattaa tehostaa. Tällä voidaan pienentää odotusaikaa, joka syntyy robotin siirtäessä häkkiä kärrylle.
Tulosten perusteella työntekijöiden kanssa tulee kerrata työtavat, joilla odotusaikaa saadaan vähennettyä. Työturvallisuuden ja työergonomian parantamiseksi tulee käydä läpi hyvät nostotavat. Samansuuntaisen kiertoliikkeen vähentämiseksi tulee työparit opastaa paikan vaihtamiseen työvuoron aikana. Turhat liikkeet, kuten kävely ja kumartelu, tulee minimoida. Käynnissä oleva leanprojekti tulee parantamaan monia tutkimuksessa esiin tulleita ongelmakohtia.