Harkkojen käyttökokemuksia pienkerrostalorakentamisessa
Helenius-Hirvonen, Mira (2018)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Helenius-Hirvonen, Mira
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121321425
Tiivistelmä
Tutkimuksen perustana ja tavoitteena oli selvittää käyttökokemuksia harkkojen käytöstä runkomateriaalina pienkerrostalomarkkinalla sekä selvittää harkon kilpailullista asemaa valtaosin käytettyihin betoni- ja puuelementteihin nähden.
Käyttökokemuksia kerättiin aiemmin harkkoja pienkerrostalorakentamisessa käyttäneiltä rakennusliikkeiden edustajilta sekä rakennuttajilta. Aineisto tutkimukseen saatiin puhelimitse suoritetuin teemahaastatteluin, joissa selvitettiin harkkojen etuja, haittoja, hyödynnettävyyttä tulevaisuudessa ja eroja muihin kilpaileviin runkomateriaaleihin.
Toinen osa tutkimusta toteutettiin kilpailija-analyysillä, jossa kevytsora- ja betoniharkkojen ominaisuuksia ja työtekniikkaa verrattiin pienkerrostalomarkkinan tämän hetken yleisimpiin runkomateriaaleihin, betoni- ja puuelementteihin.
Keskeisimpänä tuloksena ilmeni, että harkkorakentamiseen suhtautuminen kohdemarkkinoilla on jokseenkin varauksellista. Harkkoja ei mielletä nykyisellään useakerroksisien rakennusten runkomateriaaliksi ja työskentelytavat ovat kullakin rakennusliikkeellä jo vakiintuneita käytäntöjä. Kuitenkin tuloksissa on nähtävissä, että harkkorakentamisen koetaan soveltuvan tiettyihin erikoistilanteisiin, joissa esimerkiksi elementtien saatavuuden ongelmat, työmaan nopeatahtinen aloitus tai arkkitehtuurinen monimuotoisuus tulevat määrääviksi tekijöiksi harkon valikoitumiseksi runkomateriaaliksi.
Puolestaan ominaisuuksiensa ja vaadittavan työtekniikkansa puolesta harkko soveltuu moniin eri käyttökohteisiin, joista pienkerrostalomarkkina voisi olla hyvinkin potentiaalinen vaihtoehto. Toisaalta kilpailevien betoni- ja puuelementtien valtteina ovat asentamisen nopeus ja vaivattomuus.
Käyttökokemuksia kerättiin aiemmin harkkoja pienkerrostalorakentamisessa käyttäneiltä rakennusliikkeiden edustajilta sekä rakennuttajilta. Aineisto tutkimukseen saatiin puhelimitse suoritetuin teemahaastatteluin, joissa selvitettiin harkkojen etuja, haittoja, hyödynnettävyyttä tulevaisuudessa ja eroja muihin kilpaileviin runkomateriaaleihin.
Toinen osa tutkimusta toteutettiin kilpailija-analyysillä, jossa kevytsora- ja betoniharkkojen ominaisuuksia ja työtekniikkaa verrattiin pienkerrostalomarkkinan tämän hetken yleisimpiin runkomateriaaleihin, betoni- ja puuelementteihin.
Keskeisimpänä tuloksena ilmeni, että harkkorakentamiseen suhtautuminen kohdemarkkinoilla on jokseenkin varauksellista. Harkkoja ei mielletä nykyisellään useakerroksisien rakennusten runkomateriaaliksi ja työskentelytavat ovat kullakin rakennusliikkeellä jo vakiintuneita käytäntöjä. Kuitenkin tuloksissa on nähtävissä, että harkkorakentamisen koetaan soveltuvan tiettyihin erikoistilanteisiin, joissa esimerkiksi elementtien saatavuuden ongelmat, työmaan nopeatahtinen aloitus tai arkkitehtuurinen monimuotoisuus tulevat määrääviksi tekijöiksi harkon valikoitumiseksi runkomateriaaliksi.
Puolestaan ominaisuuksiensa ja vaadittavan työtekniikkansa puolesta harkko soveltuu moniin eri käyttökohteisiin, joista pienkerrostalomarkkina voisi olla hyvinkin potentiaalinen vaihtoehto. Toisaalta kilpailevien betoni- ja puuelementtien valtteina ovat asentamisen nopeus ja vaivattomuus.