Musiikkikasvatuksen merkitys iltapäivätoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa : Espoon Friisilän koulun iltapäivätoimintaan osallistuneiden kokemuksia musiikkikerhon merkityksestä

Abstract

Suomalaisissa kouluissa on pitkänä perinteenä ollut koulupäivän jälkeinen kerhotoiminta. 2000-luvun alussa koulujen kerhotoimintaa haluttiin voimakkaasti kehittää ja sen asemaa osana koulupäivää haluttiin vakiinnuttaa. Tämän johdosta eduskunnassa lisättiin vuonna 2003 perusopetuslakiin kohdat aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Näissä lainkohdissa määriteltiin aamu- ja iltapäivätoiminnan yleiset linjaukset ja tavoitteet.

Lakiin kirjattuja linjauksia täsmentämään on opetushallituksessa laadittu perusteet perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Perusteiden mukaan kunnat vastaavat aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuksesta, mutta toiminnan järjestämisen ne voivat hankkia myös ostopalveluina. Tällöin palvelun voi järjestää kunnan ohella myös yksityinen palvelun tuottaja. Kuntien vastuulla on myös laatia toimintasuunnitelma aamu- ja iltapäivätoimintaa varten.

Tässä opinnäytetyössä selvitetään tapaustutkimuksella, miten yhdessä yksityisen palveluntuottajan järjestämässä iltapäiväkerhossa saavutetaan toimintasuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Nämä tavoitteet ovat lapsen eettinen kasvu, tunne-elämän kehittyminen ja kodin kasvatustyön tukeminen. Kohdejoukkona, eli tapauksena, on Huvikumpu ry:n yksityisenä palveluntuottajana järjestämä Espoon Friisilän koulun iltapäivätoiminnan musiikkikerho ja siinä toiminnassa mukana olevat lapset.

Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Friisilän iltapäivätoiminnan musiikkikerho vaikuttaa tukevan toimintasuunnitelman kolmen päätavoitteen saavuttamista. Lasten vastausten mukaan musiikkikerho tukee sekä heidän eettistä kasvuaan että tunne-elämän kehittymistään. Myös lasten vanhempien näkemysten mukaan iltapäivätoiminnan musiikkikerho tukee kodin kasvatustyötä toimintasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

After school clubs have a long tradition in Finnish schools. At the beginning of the 21st century, after school clubs were intensively developed and their position as a part of the school day was established. As a result, in 2003, Parliament included sections of morning and afternoon activities to the Basic Education Act. These laws defined policies and objectives pertaining to the morning and afternoon activities.

To clarify the guidelines of these laws, the Finnish National Agency for Education produced principles for morning and afternoon activities within basic education. According to these principles, municipalities are responsible for the implementation of morning and afternoon activities, but they can also outsource these services. Hence, these services may be provided by a private sector provider or the municipality itself. It is also the responsibility of municipalities to make a strategy for morning and afternoon activities.

By using a case study, this thesis examines how the goals defined by the municipalities’ strategy are achieved when the afternoon activities are provided together with a private sector operator. These objectives are the child’s ethical growth, the development of the child’s emotional life and the support of the parents’ child-rearing responsibilities. The target group consists of the participants of music club of Friisilä primary school’s afternoon activities organized by Huvikumpu ry and the participants’ parents.

As a result of the study, one can say that Friisilä’s music club has been strongly supportive in achieving the three main objectives in the strategy defined by municipalities. According to the children’s answers, the music club supports their ethical growth and emotional development. According to the parent’s views, the music club supports child-rearing responsibilities in accordance with the municipalities’ strategy.