Uimaopetuksen ja uintivalmennuksen turvallisuusnäkökulmat - tavoitteena vesiturvallisuuden edistäminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tuotekehityshanke, jonka lähtökohtana on myötävaikuttaa laadukkaamman sekä turvallisemman uimaopetuksen, uintivalmennuksen sekä vesiturvallisuusosaamisen puolesta. Työn toimeksiantajina toimivat Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliitto ry sekä Suomen Uimaliitto ry. Lisäksi työn tuloksia tullaan hyödyntämään Nordplus Horizontal – Aquatic Life projektissa joka tähtää vähentämään lasten hukkumistapauksia. Hukkuminen on globaali kansanterveyttä uhkaava ongelma, johon menehtyy arviolta vuosittain yli 360 000 henkilöä. Hukkumisien suurimpaan riskiluokkaan lukeutuvat miehet, lapset sekä henkilöt joilla on helpompi pääsy vesialueisiin. Puutteelliset vesiturvallisuustaidot ovat usein myös syy hukkumiseen. Monipuolisten uima vesiturvallisuus sekä hengenpelastustaitojen opettaminen kouluikäisille lapsille on yksi käytännöllinen lähestymistapa hukkumisien vähentämiseen. Suurin osa hukkumistapauksista olisi vältettävissä oikeanlaisilla turvallisuusasenteilla. Työ tulee sisältämään kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä etsitään vastausta siihen, mitä tulisi huomioida turvallisuutta ajatellen ennen toimintaa, toiminnan aikana sekä toiminnan jälkeen. Keskiössä ovat esimerkiksi toiminnan turvallisuuden takaavat lainsäädännöt ja ohjeet sekä yleiset käytännön turvallisuusasiat toiminnassa. Toisessa tutkimuskysymyksessä etsitään vastausta siihen, millä tavoin asenteet mahdollisesti vaikuttavat vesiturvallisuuskäyttäytymiseen. Käsiteltävät aiheet ovat asenteiden määrittely ja synty, niiden vaikutus vesiturvallisuuskäyttäytymiseen sekä millä tavoin asenteita voidaan pyrkiä muuttamaan. Opinnäytetyön tulokset tullaan toteuttamaan oppaan muodossa, joka on suunnattu uimaopettajille sekä uintivalmentajille. Kohderyhmäksi on rajattu 5 12 vuotiaat lapset. Opinnäytetyön metodina on käytetty prosessikuvausta, Carlström & Carlström Hagmanin (2006) mallin mukaisesti. Turvallisuutta ajatellen tulisi toiminnassa huomioida lainsäädännön vaatimukset sekä ohjeiden suositukset. Opetusalueen tulee olla turvallinen, toimintaan liittyviä riskejä tulee arvioida sekä ennaltaehkäistä vaaratilanteita. Ryhmän koko ei saa olla liian suuri, ja ryhmää tulee pystyä organisoida sekä hallita turvallisesti. Hukkuvan henkilön tunnistaminen on tärkeää, sillä hukkuva ei välttämättä näytä aina hukkuvalta. Toiminnan aikana sattuneista onnettomuuksista tulee pitää kirjaa, vakavammissa tapauksissa tulee niistä myös ilmoittaa eteenpäin. Asenteita voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Puutteelliset perusasenteet, tiedot sekä –taidot ovat usein hukkumisen syy. Myönteisillä vesiturvallisuusasenteilla vedessä ja sen ympärillä liikkuminen on turvallisempaa. Asenteiden muuttaminen on monimutkaista, mutta vaikuttaisi siltä, että parhaiten niihin voidaan vaikuttaa nuoressa iässä. Pojat sekä miehet ottavat tyttöjä sekä naisia useammin riskejä vedessä. Erityisesti nuorten lasten kohdalla olisi hyvä keskittyä myönteisten vesiturvallisuusanteiden myötävaikuttamiseen. Vesiturvallisuuskoulutuksessa sekä muussa toiminnassa joka tapahtuu vedessä tulisi entisestään korostaa turvallisuussääntöjen tärkeyttä sekä niiden todellista merkitystä turvallisuutta kohtaan.

Examensarbetet är ett produktutvecklingsarbete, vars syfte är att bidra till en högklassigare och säkrare simundervisning samt förbättrade vattensäkerhetskunskaper. Uppdragsgivarna för arbetet är Finlands Simundervisnings- och Livräddningsförbund r.f. samt Finska Simförbundet r.f. Dessutom kommer resultaten att utnyttjas i Nordplus Horizontal – Aquatic Life-projektet, som strävar efter att minska drunkningsfall bland barn. Över 360 000 personer drunknar globalt årligen. Barn, män och personer med lättare åtkomst till vattenområden hör till den högsta riskgruppen för drunkning. Bristfälliga vattensäkerhetskunskaper är bland de största orsakerna till drunkning. Utbildning i grundläggande sim- vattensäkerhets- samt livräddningskunskaper för barn i skolåldern är ett praktiskt sätt att minska drunkningsfallen. Merparten av drunknings¬fallen kunde också undvikas med adekvata säkerhetsattityder. Arbetet innehåller två frågeställningar. Den första frågeställningen gäller vad man skall beakta gällande säkerheten innan, under och efter verksamheten. Saker som behandlas är bl.a. lagstiftning, olika anvisningar samt praktiska säkerhetsarrangemang i verksamheteten. Den andra frågeställningen undersöker hur attityderna påverkar vattensäkerhetsbeteendet. I fråge¬ställningen behandlas attitydernas definition, tillkomst, hur de påverkar vattensäkerhets¬beteendet samt hur man möjligtvis kan påverka attityderna. Examensarbetets resultat kommer att framställas i form av en handbok som är riktad till simlärare och -tränare med 5–12 åriga barn som målgrupp. Som metod för arbetet kommer att användas processbeskrivning enligt en modell av Carlström & Carlström Hagman (2006). Gällande säkerheten bör man beakta lagstiftningens krav samt rekommendationerna i anvisningarna. Undervisningsområdet bör vara säkert, man bör ha evaluerat vilka risker som kan kopplas till verksamheten samt förebygga olyckor. Gruppen får inte vara för stor, ansvarsområden mellan alla inblandade bör vara klara, säkerhetsaspekterna i övningarna skall beaktas och man skall kunna organisera och kontrollera gruppen på ett säkert sätt. Att känna igen tecken på en drunknande person är även viktigt, eftersom en drunknande person inte nödvändigtvis ser ut att drunkna. Efter verksamheten bör man noggrant registrera eventuella olyckor som skett under verksamhetens gång. Allvarligare olyckor bör dessutom anmälas vidare. Attityderna kan definieras på fler olika sätt. Bristfälliga basattityder, -kunskaper och -färdigheter är oftast orsaken till drunkning. Tillräckliga vattensäkerhetskunskaper gynnar positiva vattensäkerhetsattityder, vilket leder till att man kan röra sig säkrare i och kring vatten. Att påverka attityderna är oftast komplicerat, men det verkar som om man bäst kan göra det i yngre ålder. Pojkar och män tar oftare än flickor och kvinnor risker i vattnet. Vattensäkerhets¬attitydernas betydelse borde betonas mera bland yngre. Säkerhetsanvisningarnas verkliga betydelse för säkerheten borde även betonas mera i verksamheten.