”Leikkiä tietenkin ja vaikka tehdä puumaja” -Lasten kokemukset luontotoiminnasta luonto- ja liikuntakerhosta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaista ympäristökasvatusta luonto- ja liikuntakerhossa toteutetaan lasten näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin lasten kokemuksia luontotoiminnasta luonto- ja liikuntakerhosta. Opinnäytetyössä hyödynnettiin Palmerin puumallin kolmea osa-aluetta, joita ovat oppiminen ympäristöstä, oppiminen ympäristössä ja toimiminen ympäristön puolesta. Osa-alueet näkyivät ympäristökasvatuksen toteutumisen tarkastelussa, analyysissa sekä haastattelurungossa. Tutkimuksen toteutustapa oli laadullinen. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla 4-5-vuotiaita lapsia eräässä Jyväskylän luonto- ja liikuntakerhossa. Haastattelut toteutettiin syyskuussa 2018. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä kuutta lasta. Aineisto analysointiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsilla oli pääasiassa positiivisia kokemuksia luontotoiminnasta luontoja liikuntakerhosta. Kerhon toiminnassa korostui vapaan leikin ja tutkimisen kautta oppiminen sekä luonnonmateriaalien hyödyntäminen. Kerhossa liikuttiin erilaisissa ympäristöissä hyödyntäen sekä luontoa että rakennettua ympäristöä. Kerhossa lapsia oli opetettu toimimaan ympäristön hyväksi konkreettisilla tavoilla ja lapsen kehitystaso huomioon otettuna. Lapsilla oli positiivinen suhtautuminen ympäristön hyväksi toimimiseen ja myös huolestuneisuus ympäristöä kohtaan nousi esille. Lasten kokemuksiin vaikuttavia kielteisiä asioita olivat vaikea maasto, sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ikävät tilanteet ja tavaroiden puute luonnossa leikkiessä. Tuloksissa näkyi Palmerin puumallin osa-alueet ja niihin liittyvät sisällöt. Oppiminen ympäristössä -osa-alue korostui kerhon toiminnassa kokemuksellisuuden ja ympäristössä toimimisen kautta.

The purpose of the thesis was to examine what kind of nature education the club provided from the children’s perspective. The goal was to describe children’s experiences related to nature activities in a nature and exercise club. The thesis utilized three sectors of Palmer’s tree model, namely, education about the environment, education in the environment and action for the environment. These sectors could be seen in the realisation of environmental education. In addition, these sectors could be seen in the analysis and the frame of the interviews. The study had a qualitative research approach. It was implemented by interviewing 4-5-year-old children in one of Jyväskylä’s nature and exercise clubs. The interviews were conducted in September 2018. Six children participated in this research. The data was analysed by using theory-based content analysis. According to the results, the children had received mainly positive experiences from nature activities in the nature and exercise club. The club’s activities emphasized learning through playing freely as well as exploring and utilizing materials from nature. In the club, the children moved around in different kinds of environments and utilized both natural and built surroundings. The children were also taught concrete ways to act for the environment while also considering their level of development. The children had a positive attitude towards acting for the environment, but also concern towards the environment emerged. Negative factors that affected the children’s experiences were difficult terrain, unpleasant situations regarding social relations and a lack of commodities while playing around in nature. The sectors of Palmer’s tree model and related contents could be seen in the results. The education in the environment-section was highlighted in the club’s actions via acting in nature and experientialism.