Epätasapainoinen hengitys: Hengitä ja hellitä
Hyvärinen, Juha-Henrik (2018)
Hyvärinen, Juha-Henrik
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621826
Tiivistelmä
Hengittäminen on elämän perusta. Hengitysongelmat ja niiden liitännäisoireet ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. Yhä useampi kärsii epätasapainoisesta hengityksestä tai hengityselinsairauksista elämänsä aikana. Huomattava osuus ihmisistä ei tiedosta kärsivänsä epätasapainoisesta hengityksestä, joka pitkittyessään ottaa vallan ja aiheuttaa erinäisiä terveysongelmia. Epätasapainoinen hengitys tarvitsee lisää tutkimusta ja tietoisuuden levittämistä. Viime aikoina useat tutkimukset ovat osoittaneet psykosomaattisten tekijöiden, asennon ja ryhdin muutoksien vaikutuksen hengitysmekanismiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää epätasapainoisen hengityksen termiä ja paljastaa siitä johtuvia syitä ja seurauksia hyvinvointiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Siihen liittyvä tiedonhaku toteutettiin käyttäen Cinahl-, Medline- ja Pubmed-tietokantoja. Katsaukseen valittiin lopulta 15 tutkimusartikkelia.
Tulokset vahvistivat, että hengityksellä on välitön yhteys tapaamme olla, liikkua ja käyttäytyä. Epätasapainoisen hengityksen synnyn syyt ovat moninaisia ja usein lomittain. Hengityksen häiriintyminen voi johtua, joko fyysisestä, psyykkisestä, tai jopa molemmista edellä mainituista seikoista yhtä aikaa. Epätasapainoisen hengityksen merkittävimmät syyt ovat lisääntynyt työnkuormittavuus (psykosomaattiset tekijät) sekä asennon ja ryhdin muutokset (staattiset asennot). Oheiset kaksi päätekijää muodostavat työn tavoitteen eli synteesin näiden kahden teeman välille. Henkinen kuormitus ja hengityksen pidättäytyminen johtavat valitettavan usein fysiologisiin muutoksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyyn.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää epätasapainoisen hengityksen termiä ja paljastaa siitä johtuvia syitä ja seurauksia hyvinvointiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Siihen liittyvä tiedonhaku toteutettiin käyttäen Cinahl-, Medline- ja Pubmed-tietokantoja. Katsaukseen valittiin lopulta 15 tutkimusartikkelia.
Tulokset vahvistivat, että hengityksellä on välitön yhteys tapaamme olla, liikkua ja käyttäytyä. Epätasapainoisen hengityksen synnyn syyt ovat moninaisia ja usein lomittain. Hengityksen häiriintyminen voi johtua, joko fyysisestä, psyykkisestä, tai jopa molemmista edellä mainituista seikoista yhtä aikaa. Epätasapainoisen hengityksen merkittävimmät syyt ovat lisääntynyt työnkuormittavuus (psykosomaattiset tekijät) sekä asennon ja ryhdin muutokset (staattiset asennot). Oheiset kaksi päätekijää muodostavat työn tavoitteen eli synteesin näiden kahden teeman välille. Henkinen kuormitus ja hengityksen pidättäytyminen johtavat valitettavan usein fysiologisiin muutoksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyyn.