Alkoholin suurkäyttäjän hoidon tuloksellisuus : Mittariston kehittäminen Päihdepalvelusäätiön hoidon tuloksellisuuden mittaamiseksi

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä on kasvanut ja tästä syystä yhä enenevässä määrin kiinnitetään huomiota palvelujen tuloksellisuuteen. Kehittämistyön tavoitteena oli mittarin kehittäminen Päihdepalvelusäätön hoitosuhdetyön tuloksellisuuden mittaamiseksi.Tarkoituksena oli saada Päihdepalvelusäätiön käyttöön työväline, jonka avulla arvioidaan avopäihdehoidon hoitosuhdetyön tuloksellisuutta ja kerätään tietoa asiakkaan alkoholin käytön ja elämänlaadun tilanteesta hoitoon tullessa, hoitosuhteen päättyessä sekä puoli vuotta hoidon päättymisen jälkeen.

Alkoholin suurkäytöstä, aikuisen alkoholin suurkäyttäjän avohoidosta sekä aikuisen alkoholin suurkäyttäjän hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavista tekijöistä haettiin tietoa teoriasta ja aiemmista tutkimuksista. Mittari kehitettiin käyttäen hyödyksi aiemmin laadittuja mittareita. Mittariin valikoitui 22 kysymystä, joista neljä kysymystä käsitteli alkoholin käyttömäärää ja -tiheyttä, kahdeksan kysymystä elämänlaatua ja kolme kysymystä muutosmotivaatiota ja -valmiutta. Lisäksi kysyttiin asiakkaan tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon.

Mittarin asiantuntija-arvion suorittivat Päihdepalvelusäätiön hoitosuhdetyöntekijät ja sisältöä täydensivät sekä mittarin esitestasivat Päihdepalvelusäätiön ammattillisesti ohjattuun vertaistukiryhmään osallistuneet asiakkaat. Mittarin käyttökelpoisuuden arvioiminen ja hoitosuhdetyön tuloksellisuuden mittaaminen jää Päihdepalvelusäätiön hoitosuhdetyöntekijöiden tehtäväksi. Mittarin jatkokehittelyksi suositellaan alkoholin suurkäytön lisäksi mittavaksi myös muita päihteitä ja toiminnallisia riippuvuuksia.

The demand for social and health services has increased, and therefore, the focus has been increasingly on the success and profitability of the services. The development work’s objective was to develop an indicator for measuring the profitability and success of Päihdepalvelusäätiö’s care work. The aim was to introduce Päihdepalvelusäätiö to a tool that could be used to evaluate the results of outpatient care for substance abusers. Furthermore, the aim of the tool is to collect information regarding the patient’s usage of alcohol and quality of life at the beginning and end of the care programme and six months after the programme’s end.

Information about alcohol abuse, outpatient care for alcohol abusers as well as the factors affecting the results of adult alcohol abusers’ care was collected from theoretical sources and past research. The indicator was developed by using previously devised indictors. 22 questions were selected for the indicator, four of which were about the frequency and quantity of alcohol usage, eight about the quality of life and three about motivation and readiness for change. In addition, the patients were asked about their satisfaction with the care that they had received. The expert assessments of the indicator were given by the care professionals of the foundation, and its contents were developed further and pretested by patients who participated in Päihdepalvelusäätiö’s professionally directed peer support group.

Evaluating the indicator’s practicability and measuring the care work’s results remains to be carried out by the care professionals of Päihdepalvelusäätiö. In addition to alcohol abuse, the recommendation is to add other substances and behavioural addictions in order to further develop the indicator.

In other words, the abstract summarises the work that has been done – not the content of the report. If there is room, the content of the report may be briefly mentioned. The entire space reserved for the abstract must be used. The abstract should be written in the past tense and with a passive voice. The text must not refer to the thesis, i.e., the words ‘this thesis’ must not be used.