Creating a supportive learning environment for international nursing students : role of language

Abstract

Clinical practice supervisors face persistent difficulties in relation to linguistic competence when guiding culturally and linguistically diverse nursing students. The purpose of this thesis was to create a brochure on how to create a more suitable learning environment for international nursing students in Finland to solve avoidable problems.

This thesis reviews literature on the topic to gain understanding from different perspectives. It will be the aim of literature review to position research in its appropriate perspective or background by capitalizing on earlier works, ideas and information. Though international nursing students use English language for their studies in Finland, English may not necessarily be their mother tongue language. Broadly speaking, this means that they may have to go through more mental process of translation from one language to the other before they finally understand. Obviously, the longer internal process of decoding or formulating meanings may somewhat influence depts of silence or talk used during communication.

There seem to be a link between silence and talk, communication during conflict and, the need to save face. Silence may be used as an emotional response tool when communicating during conflict. It may be applied rather than immediately arguing out.

Lähiohjaajat kohtaavat haasteita, kun he ohjaavat kulttuurisesti ja kielellisesti erilaisia hoitotyön opiskelijoita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda esite Kansainvälisille hoitotyön opiskelijoille sopivammasta oppimisympäristöstä Suomessa jotta ongelmat voitaisiin ratkaista.

Tämä opinnäytetyö käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on sijoittaa näyttö sopivaan perspektiiviin tai taustalle hyödyntäen aiempia teoksia, ideoita ja tietoja. Vaikka kansainväliset hoitotyön opiskelijat käyttävät englantia opinnoissaan Suomessa, englanti ei välttämättä ole heidän äidinkielensä. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa, että he joutuvat käymään läpi enemmän henkistä kääntämismenetelmää yhdestä kielestä toiseen ennen kuin he lopulta ymmärtävät. On selvää, että pidempi sisäinen dekoodausprosessi tai merkitysten muotoilu voi vaikuttaa jonkin verran kommunikaation aikaiseen hiljaisuuteen tai keskusteluun.

Näyttää siltä, että hiljaisuuden ja puheen välillä, konfliktien aikaisessa kommunikaatiossa, ja tarpeessa säilyttää kasvot on yhteys. Hiljaisuutta voidaan käyttää emotionaalisen vastauksen välineenä kommunikoinnissa konfliktin aikana. Sitä voidaan soveltaa pikemminkin kuin heti tyhtyä väittelemään.