Autismin koulutustarve Tampereella aikuisten kehitysvammaisten palveluissa
Sipponen, Tarja (2010)
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111175
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kartoittaa autismiosaamiseen liittyvää koettua koulutustarvetta tamperelaisten aikuisten kehitysvammaisten palveluissa. Tarkoitus oli myös kartoittaa autismiosaamisen nykytila ja autismiosaamisesta hyötyvien asiakkaiden määrä samoissa yksiköissä. Kartoitus tehtiin kyselylomakkeella ja yksiköiden henkilökunta vastasi kyselyyn yhdessä. Joistakin yksiköistä kyselyyn vastattiin myös yksilöllisesti.
Vastaukset saatiin 16 eri yksiköstä. Tamperelaisten kehitysvammaisten määrästä se tarkoittaa noin 70% palvelujen piirissä olevista asiakkaista. Autismin kirjon asiakkaita oli lähes kaikissa yksiköissä ja autismiosaamisesta hyötyisi peräti 30% tamperelaisista kehitysvammaisista 14 eri kehitysvammaisten yksikössä.
Vastausten perusteella koulutuksen tarve painottuu erityisesti yli viisi vuotta kehitysvammahuollon tehtävissä toimineisiin henkilöihin. Enemmistö vastaajista toivoi lyhytkestoista, tietoiskutyyppistä koulutusta, mutta myös laaja-alaista ja pitkäkestoista koulutusta toivottiin. Kaikkiaan yhdeksästä yksiköstä kaikki työntekijät toivoivat lisäkoulutusta, joko lyhyt- tai pitkäkestoista. Yksittäisistä vastauksista voi päätellä, että henkilöstöllä on ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi paljon erilaisia lisäkoulutuksia. Silti koulutustoiveita ilmaistiin autismin perustietämyksestä yksittäisiin osa-alueisiin kuten kommunikaatiomenetelmiin, aistitoiminnan poikkeavuuksiin ja työkaluihin yksilötilanteissa.
Vallalla olevan integraatio- ja inkluusioperiaatteen ideologian mukaisesti autistiset kehitysvammaiset henkilöt ovat Tampereella pääosin samoissa palveluissa kuin muutkin kehitysvammaiset henkilöt. Heidän tarvitsemansa erityisosaaminen tulisi turvata. Autismia tulisi tulkita vammaisuuden sosiaalisen mallien ideoiden pohjalta individualistisen painotuksen sijaan.
Vastaukset saatiin 16 eri yksiköstä. Tamperelaisten kehitysvammaisten määrästä se tarkoittaa noin 70% palvelujen piirissä olevista asiakkaista. Autismin kirjon asiakkaita oli lähes kaikissa yksiköissä ja autismiosaamisesta hyötyisi peräti 30% tamperelaisista kehitysvammaisista 14 eri kehitysvammaisten yksikössä.
Vastausten perusteella koulutuksen tarve painottuu erityisesti yli viisi vuotta kehitysvammahuollon tehtävissä toimineisiin henkilöihin. Enemmistö vastaajista toivoi lyhytkestoista, tietoiskutyyppistä koulutusta, mutta myös laaja-alaista ja pitkäkestoista koulutusta toivottiin. Kaikkiaan yhdeksästä yksiköstä kaikki työntekijät toivoivat lisäkoulutusta, joko lyhyt- tai pitkäkestoista. Yksittäisistä vastauksista voi päätellä, että henkilöstöllä on ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi paljon erilaisia lisäkoulutuksia. Silti koulutustoiveita ilmaistiin autismin perustietämyksestä yksittäisiin osa-alueisiin kuten kommunikaatiomenetelmiin, aistitoiminnan poikkeavuuksiin ja työkaluihin yksilötilanteissa.
Vallalla olevan integraatio- ja inkluusioperiaatteen ideologian mukaisesti autistiset kehitysvammaiset henkilöt ovat Tampereella pääosin samoissa palveluissa kuin muutkin kehitysvammaiset henkilöt. Heidän tarvitsemansa erityisosaaminen tulisi turvata. Autismia tulisi tulkita vammaisuuden sosiaalisen mallien ideoiden pohjalta individualistisen painotuksen sijaan.