Äidin raskaudenaikainen päihteiden käyttö : raskaus & päihteet - opas päihdeperheille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvata äidin raskauden aikaisen päihteiden käytön vaikutuksia sekä äidin omaan terveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin, että sikiöön ja lapsen myöhempään elämään ja kehitykseen. Kerromme myös, millaista tukea päihdeperheiden on mahdollista saada, ja mistä sitä voi hakea.

Opinnäytetyön kysymysten asetteluun käytimme päihdeäideille suunnattua kyselyä, jossa heiltä kysyttiin, mitä tietoa ja tukea he olisivat raskauden aikana kaivanneet, ja mistä he ovat tukea saaneet. Kyselyyn vastasi 11 äitiä. Eniten he kaipasivat tietoa päihteiden vaikutuksista sikiöön, ja tietoa siitä mistä apua ja tukea on saatavilla.

Kyselyn vastauksiin perustuen tässä opinnäytetyössä kerrotaan ensin päihteiden vaikutuksista sikiöön ja lapsen kehitykseen. Kerromme myös päihteiden vaikutuksista raskaana olevan äidin terveyteen ja hyvinvointiin. Alkoholi aiheuttaa huumeita ja lääkkeitä enemmän kehityshäiriöitä sikiölle, mutta kaikki päihteet suurentavat riskiä epäterveellisille elämäntavoille, muille sairauksille, väkivallalle ja taloudellisille haasteille. Päihteiden käytöllä on myös pitkälle lapsen myöhempään elämään vaikuttavia riskejä, joita ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, keskittymiskyvyn häiriöt, tunne-elämän häiriöt ja turvattomuus.

Raskaana oleville päihdeäideille on paljon tukimuotoja tarjolla, mutta haasteena on se, että raskaana oleva nainen ei tiedä mistä tukea voi hakea, tuki ei tavoita häntä tai naiselta voi puuttua motivaatio sitoutua hoitoon. Suomessa sikiö ei ole oikeushenkilö, eli äitiä ei voida määrätä pakkohoitoon sikiön suojelun vuoksi. Pakkohoitoon voidaan määrätä vain mielenterveyslain mukaisilla kriteereillä. Niinpä äidin päihteettömyys perustuu äidin vapaehtoisuuteen ja hoitoon sitoutuminen motivaatioon. Onkin tärkeää, että tukitoimet tukevat äidin motivaatiota, ovat mahdollisimman matalan kynnyksen paikkoja, joissa äiti kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi, eikä häntä paheksuta elämäntilanteensa vuoksi.

Opinnäyteraportin perusteella teimme oppaan päihdeperheille. Oppaassa kerrotaan kyselyyn vastanneiden äitien toiveiden mukaisesti päihteiden vaikutuksista sikiöön ja lapseen, sekä esitellään tukimuotoja ja paikkoja, joista perhe voi hakea apua.

The purpose of this thesis is to describe the pregnant mother’s substance use during pregnancy, and how it affects her own health and social-psychological wellbeing, and the fetus and the long- term effects it may have on the child’s development. We also investigated what kind of support is available for substance use disorders families, and how they can apply for it.

We started the work by making a questionnaire for pregnant women and recent mothers who have substance use disorder. In the questionnaire we asked about what info they need / would have needed during the pregnancy, and about the support they have received or would have needed. We got answers from 11 pregnant or recent mothers. Mostly they wanted to know how the substance use affects the fetus, and where they can apply for support during the pregnancy or after the child birth. Based on the results of the questionnaire we built this thesis so, that in the first part we concentrate on the substance disorder mothers and how the addiction affects their health, and wellbeing. Second part describes how the substances affect on the fetus, and also describes the long-term effects on the child’s health and future development. The child might have for example learning difficulties, and attention deficit disorder, unbalances emotional status and feeling of insecurity. Alcohol use has more effects than drugs for the fetus, but all the substance use increases the risk of unhealthy lifestyle, other illnesses, violence and socio-economy challenges.

There are many organisations that offer support for substance use women and mothers, but one of biggest challenges is the woman’s motivation to commit to the treatment. In Finland the fetus is not considered as a juridical person, and so mother can not be imposed to compulsory treatment or rehabilitation. That is why the treatment and substance rehabilitation programmes are based on the woman’s voluntariness and motivation. It is important that the support systems are easy access, and they recognise the need to support the woman’s motivation, and where the women can feel themselves safe and accepted.

Based on this report we made a guide for substance use families. The guide describes the effects of the substance use to the fetus and child and his/her development. It also introduces support organisations from where the substance use families can apply for help.