Metsätalouden toimenpiteiden kuormituslaskuri
Pääkkönen, Jyri (2018)
Pääkkönen, Jyri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721894
Tiivistelmä
Metsäisillä valuma-alueilla tehtävät metsätalouden toimenpiteet lisäävät kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Kuormitusta aiheuttavia metsätalouden toimenpiteitä ovat ojitukset, metsän peitteellisyyden poistavat uudistushakkuut sekä uudistushakkuiden yhteydessä tehtävät maanmuokkaukset. Tämän hetkisen tietämyksen mukaan haitallisimpina päästöinä voidaan pitää vesistöihin päätyvää fosforia, typpeä ja kiintoainetta. Ravinteilla on vesistöjä rehevöittävä vaikutus, kun taas kiintoaine aiheuttaa vesistöjen samentumista ja pohjan liettymistä. Työn tilaajana toimi Suomen metsäkeskuksen Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -hanke. Työn tavoitteena oli tutkia, onko mahdollista kehittää paikkatietoanalyysiin perustuva metsätalouden vesistökuormituslaskuri, jonka avulla voidaan laskea ja esittää eri metsätalouden toimenpiteiden aiheuttamat vuotuiset fosforin, typen ja kiintoaineen kuormitukset valuma-alueittain.
Kuormituslaskurin laskenta perustuu eri metsätalouden toimenpiteille kenttäkokeilla määritettyihin ominaiskuormituslukuihin sekä Suomen metsäkeskuksen ja Geologian tutkimuslaitoksen tietokannoista saataviin sijainti- ja ominaisuustietoihin. Näiden tietojen avulla metsänkäsittelykuvioille voitiin määrittää laskennassa tarvittavat käsittelypinta-alat ja maalajitieto sekä laskea vuosittaiset kuormitustiedot kymmenen vuoden ajanjaksolle. Aiemmista taulukkolaskentapohjaisista kuormituslaskureista poiketen tavoitteena oli kehittää aivan uudenlainen paikkatietoaineistoja ja todellisia metsänkäsittelykuvioita hyödyntävä laskentamalli, jonka tulokset esitetään selainpohjaisessa, havainnollisessa ja helppokäyttöisessä käyttöliittymässä. Tämän tutkimuksen ja kehitystyön tuloksena syntyi ensimmäinen kehitysversio metsätalouden toimenpiteiden kuormituslaskurista, jolla voidaan tarkastella Pirkanmaan alueen metsätalouden toimenpiteiden typen, fosforin ja kiintoaineen kuormituksia valuma-alueittain kymmenen vuoden aikajänteellä.
Kuormituslaskurin toteuttaminen valtakunnan tasoisena useita eri ympäristö- ja metsäalan organisaatioita palvelevana työkaluna todettiin mahdolliseksi. Metsätalouden toimenpiteiden kuormituslaskentaan liittyy kuitenkin hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Jokainen metsänkäsittelykuvio on todellisuudessa ominaisuuksiltaan yksilöllinen, mutta hyvin suurten tietomäärien takia paikkatietoanalyysissä ja laskennassa joudutaan tekemään yleistyksiä. Epätarkkuutta aiheuttavat myös laskennassa käytettävät metsätalouden toimenpiteiden ominaiskuormitusluvut, jotka perustuvat rajalliseen määrään kenttäkokeita. Kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä matkalla vesistöön ei myöskään huomioida. Kuormituslaskurin jatkokehityksessä tausta-aineistojen kattavuutta, tulevaisuuden simulointia ja käyttöliittymää tulee parantaa.
Kuormituslaskurin laskenta perustuu eri metsätalouden toimenpiteille kenttäkokeilla määritettyihin ominaiskuormituslukuihin sekä Suomen metsäkeskuksen ja Geologian tutkimuslaitoksen tietokannoista saataviin sijainti- ja ominaisuustietoihin. Näiden tietojen avulla metsänkäsittelykuvioille voitiin määrittää laskennassa tarvittavat käsittelypinta-alat ja maalajitieto sekä laskea vuosittaiset kuormitustiedot kymmenen vuoden ajanjaksolle. Aiemmista taulukkolaskentapohjaisista kuormituslaskureista poiketen tavoitteena oli kehittää aivan uudenlainen paikkatietoaineistoja ja todellisia metsänkäsittelykuvioita hyödyntävä laskentamalli, jonka tulokset esitetään selainpohjaisessa, havainnollisessa ja helppokäyttöisessä käyttöliittymässä. Tämän tutkimuksen ja kehitystyön tuloksena syntyi ensimmäinen kehitysversio metsätalouden toimenpiteiden kuormituslaskurista, jolla voidaan tarkastella Pirkanmaan alueen metsätalouden toimenpiteiden typen, fosforin ja kiintoaineen kuormituksia valuma-alueittain kymmenen vuoden aikajänteellä.
Kuormituslaskurin toteuttaminen valtakunnan tasoisena useita eri ympäristö- ja metsäalan organisaatioita palvelevana työkaluna todettiin mahdolliseksi. Metsätalouden toimenpiteiden kuormituslaskentaan liittyy kuitenkin hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Jokainen metsänkäsittelykuvio on todellisuudessa ominaisuuksiltaan yksilöllinen, mutta hyvin suurten tietomäärien takia paikkatietoanalyysissä ja laskennassa joudutaan tekemään yleistyksiä. Epätarkkuutta aiheuttavat myös laskennassa käytettävät metsätalouden toimenpiteiden ominaiskuormitusluvut, jotka perustuvat rajalliseen määrään kenttäkokeita. Kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä matkalla vesistöön ei myöskään huomioida. Kuormituslaskurin jatkokehityksessä tausta-aineistojen kattavuutta, tulevaisuuden simulointia ja käyttöliittymää tulee parantaa.