Ortopedisen potilaan onnistunut kotiutuminen - Sairaanhoitajan näkökulma

Abstract

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista on onnistunut kotiuttaminen kirurgisen osaston sairaanhoitajien mielestä ja miten he kokevat onnistuvansa potilaiden kotiuttamisessa. Tavoitteena oli, että sairaanhoitajat pystyvät kehittämään kotiuttamistyötään vieläkin paremmin potilaiden tarpeita vastaaviksi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin syyskuussa 2018 strukturoidulla kyselyllä, jossa oli mukana myös neljä avointa kysymystä.

Kyselylomakkeita toimitettiin kirurgiselle osastolle 25 kappaletta, joista 21 kappaletta palautui täytettynä. Vastausprosentiksi muodostui 84%. Kerätty aineisto koottiin havaintomatriisiksi ja sen jälkeen se analysoitiin Microsoft Office Excel –taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Avoimissa kysymyksissä samankaltaiset kysymykset yhdistettiin ja havainnollistettiin suorilla lainauksilla.

Kyselyn tulosten perusteella kirurgisen osaston sairaanhoitajat kokivat pääsääntöisesti onnistuvansa kotiuttamisessa hyvin. Lisäksi osaston toimintatavat koettiin kotiutumista kannustaviksi ja rohkaiseviksi. Henkilökunta arvosti toistensa asiantuntemusta. Suurin osa vastaajista koki, että kotiuttamisessa sovitut asiat oli kirjattu hyvin. Lisäksi kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä potilaan kotiuttamisessa käytettävään materiaaliin. Haasteelliseksi hoitajat kokivat ajan riittävyyden potilaan kanssa keskusteluun. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei kotiutumista oltu suunniteltu yhdessä omaisten kanssa. Vastaajat kokivat myös huolta potilaiden selviytymisestä kotiutumisen jälkeen.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyödyksi kehitettäessä ortopedisen potilaan kotiuttamista. Jatkotutkimusehdotuksena on kotiuttamista koskevan kyselyn suuntaaminen potilaille. Sen avulla voitaisiin selvittää potilaiden kokemuksia kotiuttamisen onnistumisesta.

The purpose of this explorative thesis was to examine what successful discharge is like from the viewpoint of the surgical ward’s nurses and how they feel they succeed in discharging the patients. The aim was that the nurses could develop their discharging work to meet the needs of the patients even better. The material for the thesis was collected with a structured inquiry in September 2018, including also four open questions.

The surgical ward was delivered 25 inquiry forms, of which 21 were returned filled. The response rate was 84%. The collected material was gathered as an observation matrix, after which it was analyzed utilizing the Microsoft Office Excel spreadsheet programme. In the open questions, similar questions were combined, and they were illustrated with direct quotes.

According to the results of the inquiry, the nurses of the surgical ward felt in general that they succeed well in the discharge process. In addition, the modes of operation at the ward were seen as supportive and encouraging. The personnel appreciated each other’s expertise. Most respondents felt that the agreed issues concerning the discharge had been registered well. Additionally, all the respondents were satisfied with the material used for discharge. The nurses felt challenging the sufficiency of the time to be used for a conversation with the patient. A part of the respondents felt that the discharge had not been planned together with the family. The respondents also worried about the patients’ managing at home.

The results of the thesis can be utilized for developing the discharge of an orthopedic patient. As a suggestion for a further study is directing the discharge inquiry for the patients. With its help, the patients’ experiences concerning the success of the discharge could be found out.