Valintoja, politiikkaa ja sukupuolta : "naissäveltäjä" kaanonissa ja opinnäytetyökonsertissa

Abstract

Opinnäytekonserttini piti sisällään seitsemän naisen säveltämiä lauluja. Kirjallinen työni lähti siitä oivalluksesta, että en ole koskaan aiemmin laulanut naisten sävellyksiä. Kiinnostuin siitä, miksi naisten sävellystyö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Miksi tunnemme esimerkiksi säveltäjä Felix Mendelssohnin (1809-1847) paremmin kuin hänen sisarensa säveltäjä Fanny Henselin (1805–1847)?

Lauloin opinnäytetyökonsertissani lauluja standardina pidetyn ohjelmiston ulkopuolelta. Työni toinen luku käsittelee ohjelmiston suhteen tekemiäni valintoja.

Kolmannessa luvussa lähestyn naisten säveltämisen historiaa tapaustutkimuksena. Romantiikan ajan säveltäjien (Fanny Hensel, Clara Schumann 1819–1896, Alma Mahler 1879–1964) säveltämiseen vaikuttivat tyttöjen koulutuksen ihanteet ja perheen antama tuki sävellysten julkaisemiselle. Säveltäjä Helvi Leiviskän (1902–1982) sävellysten saaman vastaanoton kautta tutkin käsityksiä ”naisellisesta musiikista”. Nykysäveltäjien Kaija Saariahon (1952-), Pauliina Isomäen (1964-) ja Sanna Kolan (1981-) yhteydessä käy ilmeiseksi, että sukupuolen sijaan säveltäjyyttä määrittelevät nykyisin monet muut tekijät.

Neljännessä luvussa käsittelen poliittisia arvoasetelmia, joille laulettu ohjelmisto perustuu. Arvostukset eivät synny tyhjiössä, vaan niitä muokataan aktiivisesti. Naiset ovat jääneet länsimaisen taidemusiikin kaanonin ulkopuolelle, koska he eivät ole useinkaan kuuluneet kulttuurin valtaapitävien eliittiin. Konserteissa laulettua ja laulutunneilla opetettua ohjelmistoa määrittelevät kurssitutkintovaatimukset. Puran myös osiin hankalaa käsitettä ”naissäveltäjä” ja pohdin sukupuolen merkitystä sävellystyössä.

Valinnat, politiikka ja sukupuoli korostuvat siinä, miten vallitsevaa tilannetta voi muuttaa. Tulevissa konserteissani ja laulunopettajan työssä voin omilla valinnoillani vaikuttaa siihen, että naisten säveltämää musiikkia kuullaan enemmän.

In my graduating concert I sang songs composed by women. That was something I had never done before. I started to wonder how is it possible. Why have women been neglected as composers? Why do we know composer Felix Mendelssohn (1809-1847) but very few have heard about her composing sister Fanny Hensel (1805–1847)?

I chose to sing songs outside the standard repertoire. The second chapter of this thesis deals with the choices I made in my concert.

In the third chapter there are three case studies about the history of composing women. Fanny Hensel, Clara Schumann (1819–1896) and Alma Mahler (1879–1964) composed in the Romantic era. They had to face the expectations that society had for girls. The support that their family gave (or hesitated to give) them was crucial. The reception that Finnish composer Helvi Leiviskä (1902–1982) got in the middle of the 20th Century tells about the ways in which “feminine” has been conceived in music. Nowadays composers such as Kaija Saariaho (1952-), Pauliina Isomäki (1964-) and Sanna Kola (1981-) think of other factors in composer´s life than just gender.

I the fourth chapter I study the canon of western art music and how women have mostly been excluded from it. The canon does not exist without the political choices that construct it. Women have not been able to participate in constructing the canon because they have not had power in the society. The standard singing repertoire is influenced by the canon. I am also interested in the term “woman composer”. My aim is to deconstruct the term and to find meanings that gender has for a composer.

Finally choices, politics and gender define the process of change. In my work as a singer and a teacher I can promote repertoire composed by women.