En utvärdering av verksamheten för främjande av fysisk aktivitet på arbetsplatsen

Abstract

Introduktion: Under de senaste årtiondena har stora förändringar skett beträffande finländarnas motionsvanor och kroppsvikt. Samtidigt som motion på fritiden har ökat har fysisk aktivitet på arbetet, motion på väg till och från arbetet och allmän aktivitet i vardagen klart minskat. Allt fler arbetsgivare har insett sambandet mellan livsstil, god hälsa, minskad frånvaro, lägre medicinska kostnader, bättre prestationer och högre produktivitet. Syfte och frågeställning: Syftet med studien var att identifiera och utvärdera dagsläget av verksamheten för främjande av fysisk aktivitet på arbetsplatsen, Nordea i Finland. Frågeställningarna sökte svar på hur verksamheten för främjande av fysisk aktivitet såg ut och vilka utvecklingsbehoven var. Avsikten är att resultaten senare används som grund för utveckling av verksamheten. Metod: Som komparativ modell fungerade Suomen aktiivisin työpaikka- kartläggningen och god praxiskonceptet. Flermetodsforskning användes som metod. Data samlades in med hjälp av en kombination av enkät och intervju och bearbetades med deduktivt arbetssätt. Resultat: Resultaten tolkades och rapporterades enligt kartläggningens nio huvudteman i jämförelse med referensmaterialet. På basen av jämförelsen sammanfattades materialet i välfungerande verksamhet och verksamhet i behov av utveckling. Förhållandena för främjande av fysisk aktivitet på arbetsplatsen var i stort sett i ordning. Utvecklingsbehoven gällde främst planmässigheten och tillvägagångssätten. Utarbetning av en specifik verksamhetsplan, inkluderad indikatorer för uppföljning, kunde konstateras vara arbetsgivarens väsentligaste utvecklingsbehov. Konklusioner: Verksamheten för främjande av fysisk aktivitet på arbetsplatsen var som helhet rätt väl planerad och förverkligad.

Background: Over the last few decades Finnish exercise habits and body weight have changed dramatically. At the same time as leisure sports have increased, exercise while commuting and everyday activity have clearly declined. More and more employers have become aware of the connections between lifestyle, good health, reduced sick leave, lower healthcare costs, better performance and higher productivity. Objectives: The aim of the study was to identify and evaluate the current state of the actions to promote physical activity in the workplace, Nordea in Finland. Research questions sought response to what kind of actions there are in the workplace and what actions need to be developed. The purpose is to use the research results as a starting point for development of the actions in the future. Method: A Finnish survey and best practices- concept for workplace physical activity were used as benchmarking- models. Mixed method served as research method. The material was collected by combining a questionnaire and interview and analyzed by deductive method. Results: The results were interpreted and reported according to the nine themes of the survey and compared to the comparative data. Based on the comparison, the material was subdivided into well- functioning activities and activities in need of development. The conditions for promoting physical activity at the workplace were largely in order. Development was needed primarily concerned planning and approaches. Development of a specific action plan, included indicators for monitoring, was found to be the employer's most important developmental need. Conclusions: The activity for promoting physical activity at the workplace was overall quite well planned and implemented

Lähtökohdat: Viime vuosikymmenten aikana suomalaisten liikuntatottumukset ja kehonpaino ovat ratkaisevasti muuttuneet. Samaan aikaan kuin vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, työmatkaliikunta ja arkiaktiivisuus ovat selkeästi vähentyneet. Yhä useampi työnantaja on tiedostanut elintapojen, hyvän terveyden, vähentyneiden sairauspoissaolojen, pienempien terveydenhuoltokustannusten, parempien suoritusten ja korkeamman tuottavuuden yhteydet. Tavoite ja tutkimuskysymykset: Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida henkilöstöliikuntatoiminnan nykytilaa työpaikalla, Nordeassa Suomessa. Tutkimuskysymyksillä haettiin vastausta siihen, minkälaista toimintaa fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi työpaikalla oli sekä mitä kehitystarpeita löytyi. Tarkoituksena on käyttää tutkimuksen tuloksia toiminnan kehittämisen lähtökohtina jatkossa. Menetelmä: Vertailuanalyysin mallina käytettiin Suomen aktiivisin työpaikka- kartoitusta ja Henkilöstölii-kunnan hyvät käytännöt- konseptia. Monimenetelmätutkimus toimi metodina. Materiaali kerättiin yhdistämällä kyselylomake ja haastattelu sekä analysoitiin deduktiivisella menetelmällä. Tulokset: Tuloksia tulkittiin ja raportoitiin kartoituksen yhdeksän teeman mukaan vertailuaineistoon verraten. Vertailun pohjalta materiaali jaoteltiin hyvin toimivaan ja kehittämisen tarpeessa olevaan toimintaan. Henkilöstöliikunnan olosuhteet olivat pääosin kunnossa. Suunnitelmallisuudessa ja toimintatavoissa oli kehitettävää. Kirjallisen toimintasuunnitelman laatiminen seurantamittareineen oli tärkein kehityskohde. Päätelmät: Fyysisen aktiivisuuden edistämisen kokonaisuus työpaikalla oli kohtalaisen hyvin suunniteltu ja toteutettu.