Vihapuhe kunnianloukkausrikoksessa

Abstract

Juridiikan alaan liittyvässä opinnäytetyössä etsittiin teoriatiedon avulla vastauksia siihen, onko vihapuhe itsessään tarpeellista kriminalisoida vai voidaanko loukkaavaa vihapuhetta tulkita kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön kautta. Aihe on ajankohtainen, sillä kun-nianloukkausrikokset ovat yksi vihapuherikosten yleisimpiä muotoja ja vihapuhe ilmiönä on yleistynyt jatkuvasti koko 2000-luvun ajan. Erityisesti sosiaalisen median suosio ja internetin keskustelupalstojen mahdollistama anonymiteetti lietsovat vihapuhetta. Opinnäytetyössä keskityttiin siis erityisesti vihapuheeseen kunnianloukkausrikoksissa.

Opinnäytetyön taustalla oli kiinnostus tutkia kasvavaa vihapuhetta sekä sitä, miten sananvapaus ja vihapuhe määritellään käsitteinä ja osana kunnianloukkausrikosta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui lainopillinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä käsiteltiin voimassaolevaa oikeutta sekä lakien ja muista oikeuslähteistä löytyvien materiaalien merkitystä. Tutkimuksen kohteena ovat erilaiset juridiset- ja lakitekstit, joiden merkitystä ja sisältöä pyrittiin lainopillisessa tutkimuksessa täydentämään.

Vihapuheilmiön ja kunnianloukkausrikoksien yhteyttä ja yleisyyttä tarkasteltiin tutkimalla vuosien 2010–2016 aikana tapahtuneita poliisin rekisteröimiä kunniaa loukkaavia viharikoksia. Näiden aiempien tutkimusten, laajan teoriatiedon, lakitekstien ja esimerkkitapausten avulla saatiin käsitys rikoslain kunnianloukkauspykälän toimivuudesta vihapuhetapauksissa.

In a thesis related to the field of law, theoretical knowledge was used to find answers to whether or not hate speech itself is necessary to criminalize, or whether offensive hate speech can be interpreted through the character of the defamation offense. The topic is current because defamation offenses are one of the most common forms of hate crime and the phenomenon has become increasingly common throughout the 21st century. In particular, the popularity of social media and the anonymity afforded by Internet forums fuel hate speech. The thesis focused particularly on the hate speech in defamation offenses.

The background of the thesis is an interest in the growing amount of hate speech, as well as defining freedom of speech and hate speech. The research method was selected as a legal research. The research was carried out as a qualitative research, dealing with the existing law and the importance of the laws and materials found in other sources of law. The subjects of the research are various juridical and legal texts whose meaning and content are being supplemented in the legal research.

The relationship and frequency of the hate speech phenomenon and defamation offenses were examined by investigating the hate crimes that were registered by the police in 2010–2016. Through these previous studies, extensive theoretical knowledge, legal texts, and case studies, it was possible to gain insight into the functionality of the criminal-law defamation clause in the case of hate speech.