Kokemuksia perehdytyksestä ensihoidossa
Käpynen, Mika; Turunen, Anne (2018)
Käpynen, Mika
Turunen, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121922504
Tiivistelmä
Riittävä työhön perehdytys on tärkeää uudelle ensihoidon työntekijälle, että työtä voi tehdä turvallisesti. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan järjestämään riittävän työhön perehdytyksen ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää haastattelemalla ensihoidossa toimivien vuosilomasijaisten kokemuksia tehtävään perehdyttämisestä eräällä pelastuslaitoksella. Työssä pyrittiin selvittämään, millainen on hyvä perehdytys, millaisena tehtävään perehdytys on kokonaisuutena koettu ja millaisia kehittämisehdotuksia vuosilomasijaisilla on perehdytykseen liittyen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämiseen ensihoidossa eräällä pelastuslaitoksella.
Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Opinnäytetyötä varten haastateltiin uusia vuosilomasijaisena toimivia ensihoitajia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tärkeimpiä hyvän perehdytyksen osa-alueita olivat yksikön toimintatapojen ja ohjeiden läpikäyminen, aktiivisuus ja perehdytyksen monipuolisuus työnantajan puolelta sekä ammattitaitoinen perehdyttäjä. Suurimmaksi osaksi perehdytys kokonaisuutena koettiin sisällöltään ja materiaaliltaan kattavana sekä onnistuneena. Osalla haastateltavista oli päinvastaisia kokemuksia. Perehtymiseen toivottiin enemmän aikaa ja tutustumista talon työtapoihin paremmin ennen ensimmäistä työvuoroa ambulanssissa.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että perehtymiseen tarvitaan lisää aikaa ja perehdyttäjän täytyy olla kokenut työntekijä. Kehittämisehdotuksena esitetään esimiehen roolin vahvistamista koko perehdytysprosessin aikana ja perehdytyksen räätälöintiä henkilökohtaisemmaksi. Perehdytyksen kehittämiseksi ehdotetaan myös perehtymispäivän järjestämistä ensihoitajille ja pelastajille erikseen sekä perehdytysmateriaalin päivittämistä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullista menetelmää käyttäen. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Opinnäytetyötä varten haastateltiin uusia vuosilomasijaisena toimivia ensihoitajia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tärkeimpiä hyvän perehdytyksen osa-alueita olivat yksikön toimintatapojen ja ohjeiden läpikäyminen, aktiivisuus ja perehdytyksen monipuolisuus työnantajan puolelta sekä ammattitaitoinen perehdyttäjä. Suurimmaksi osaksi perehdytys kokonaisuutena koettiin sisällöltään ja materiaaliltaan kattavana sekä onnistuneena. Osalla haastateltavista oli päinvastaisia kokemuksia. Perehtymiseen toivottiin enemmän aikaa ja tutustumista talon työtapoihin paremmin ennen ensimmäistä työvuoroa ambulanssissa.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että perehtymiseen tarvitaan lisää aikaa ja perehdyttäjän täytyy olla kokenut työntekijä. Kehittämisehdotuksena esitetään esimiehen roolin vahvistamista koko perehdytysprosessin aikana ja perehdytyksen räätälöintiä henkilökohtaisemmaksi. Perehdytyksen kehittämiseksi ehdotetaan myös perehtymispäivän järjestämistä ensihoitajille ja pelastajille erikseen sekä perehdytysmateriaalin päivittämistä.