Live-visualisointipalvelun kehittäminen
Jämsä, Tanja (2018)
Jämsä, Tanja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721917
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia live-visualisointipalvelun kehitysmahdollisuuksia palvelun tilaajien kokemusten pohjalta. Tavoitteena oli selvittää tilaajien kokemuksia live-visualisoinnista palvelukokonaisuutena, sekä kehittää palvelua saatujen tulosten pohjalta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui visuaalisesta ajattelusta ja -oppimisesta sekä live-visualisoinnista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua, teemoiteltua haastattelua. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2018. Haastateltaviksi valittiin viisi palvelun tilannutta henkilöä. Haastattelun teemat jakautuivat palvelupolun mukaisesti palvelun aikamääreisiin: tilausprosessi, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen.
Tutkimustulosten perusteella live-visualisointi palveluna täyttää odotukset ja tuloksiin ollaan tyytyväisiä. Tilausprosessi koettiin sujuvana ja viestintä nopeana. Live-visualisointi tapahtumassa on toiminut hyvin ja lopputuotoksesta on tullut joko odotuksia vastaava tai odotukset ylittävä. Visualisoidusta kuvasta on ollut myös hyötyjä tapahtuman jälkeen muistinvirkistäjänä ja materiaalina markkinoinnissa ja viestinnässä. Myös muistijäljen luojana live-visualisointi koettiin hyödyllisenä apukeinona.
Kehityskohteeksi ilmeni tilaaja-asiakkaiden ja tapahtumajärjestäjien heikko tietämys live-visualisoinnista ja sen hyödyistä. Tieto live-visualisoinnin käytettävyydestä erilaisiin tapahtumiin oli vähäistä ja tilaajien omiin kokemuksiin perustuvaa. Lisäämällä markkinointia ihmisten tietoisuutta live-visualisoinnin käytettävyydestä ja hyödyistä voidaan luoda tilaajille parempi ymmärrys aiheesta ja siten parempi hyöty tilaajalle itse live-visualisoinnista tapahtumassa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui visuaalisesta ajattelusta ja -oppimisesta sekä live-visualisoinnista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua, teemoiteltua haastattelua. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2018. Haastateltaviksi valittiin viisi palvelun tilannutta henkilöä. Haastattelun teemat jakautuivat palvelupolun mukaisesti palvelun aikamääreisiin: tilausprosessi, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen.
Tutkimustulosten perusteella live-visualisointi palveluna täyttää odotukset ja tuloksiin ollaan tyytyväisiä. Tilausprosessi koettiin sujuvana ja viestintä nopeana. Live-visualisointi tapahtumassa on toiminut hyvin ja lopputuotoksesta on tullut joko odotuksia vastaava tai odotukset ylittävä. Visualisoidusta kuvasta on ollut myös hyötyjä tapahtuman jälkeen muistinvirkistäjänä ja materiaalina markkinoinnissa ja viestinnässä. Myös muistijäljen luojana live-visualisointi koettiin hyödyllisenä apukeinona.
Kehityskohteeksi ilmeni tilaaja-asiakkaiden ja tapahtumajärjestäjien heikko tietämys live-visualisoinnista ja sen hyödyistä. Tieto live-visualisoinnin käytettävyydestä erilaisiin tapahtumiin oli vähäistä ja tilaajien omiin kokemuksiin perustuvaa. Lisäämällä markkinointia ihmisten tietoisuutta live-visualisoinnin käytettävyydestä ja hyödyistä voidaan luoda tilaajille parempi ymmärrys aiheesta ja siten parempi hyöty tilaajalle itse live-visualisoinnista tapahtumassa.