Yksin asuvan muistisairaan sosiaalisen verkoston kartoitus -kyselytutkimus muistihoitajille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla Pirkanmaalla työskentelevät muistihoitajat kartoittavat työssään yksin asuvien asiakkaidensa sosiaalista verkostoa. Kyselytutkimuksen avulla tavoitteena oli selvittää jokin käytännöllinen keino tai menetelmä yksinasuvan muistisairaan sosiaalisen verkoston kartoittamiseen. Keino tai menetelmä olisi muistihoitajan työväline kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa ja muistuttamassa sosiaalisen kanssakäymisen tärkeydestä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin yksinasuvan muistisairaan sosiaalisen verkoston kartoittamisen tärkeyttä ja sosiaalisten suhteiden vahvistamisen merkitystä niiden vaikuttaessa toimijuuteen ja koettuun elämänlaatuun. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Pirkanmaan muistiyhdistys ry:n yhteistyökumppaneina toimiville muistihoitajille. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden työtehtävään kuului sosiaalisen verkoston kartoittaminen. Sosiaalisen tukiverkoston kartoittamisen tärkeys nousi vastauksissa vahvasti esiin. Muistihoitajat kokivat, että muistisairaan hyvän elämänlaadun ja toimijuuden tukemisessa lähipiirin, ystävien ja tuttavien olemassaolon esiintuominen tukee yksinasuvan muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja olemassa olemisen merkitystä. Muistihoitajat olivat yksimielisiä siitä, että jonkinlainen sosiaalisen tukiverkoston kartoittamisen työväline olisi tarpeellinen, mutta millä tavoin se tulisi toteuttaa, oli ammattilaisenkin näkökulmasta vaikea määritellä. Pääasiassa sosiaalisen verkoston kartoittaminen tapahtui keskustelun ja haastattelun yhteydessä säännöllisten kontrollikäyntien yhteydessä. Vastauksissa oli mainittu jo olemassa olevien sosiaalisen verkoston kartoittamiseen kehitetyistä malleista mm. verkostokartta ja Elämänpuu. Tutkimus osoitti kehittämistarpeen sosiaalisen verkoston kartoittamisen jälkeen tapahtuville toimenpiteille. Kyselyn vastauksista nousi esiin, että sosiaalisen verkoston olemassaolo tai -olemattomuus liittyy myös laajempaan kokonaisuuteen: yhteiskuntamme asenteisiin lähimmäisiä kohtaan.

The aim of the thesis was to examine the ways in which memory nurses in Pirkanmaa chart the social networks of their patients who live alone. A questionnaire survey was used to determine a practical way or method to chart the social network of a patient with a memory disorder living alone. This way or method would work as a tool for a memory nurse when compiling a rehabilitation plan. It would also function as a reminder of the importance of social interaction. This thesis aims to demonstrate the importance of charting the social network of a patient with a memory disorder living alone, the importance of strengthening social relationships, and the effect of these on human agency and experienced quality of life. An e-questionnaire was sent to memory nurses working as partners for Pirkanmaan Muistiyhdistys ry., an association for patients with memory disorders in the Tampere region. Inductive content analysis was used to analyse the responses to the open-ended questions. All respondents work with charting social networks. The importance of charting social networks came up repeatedly in the responses. The memory nurses felt that when promoting quality of life and human agency, emphasising the existence of family and friends creates feelings of safety and existence for patients with memory disorders living alone. The memory nurses agreed unanimously that a tool for charting social net-works is required, but even they felt it is hard to define how to implement such a tool. Social networks were mainly charted through discussions and inter-views during the regular visits. Of the existing models used to chart social net works, models such as the network map and Elämänpuu (Tree of Life) were mentioned in the responses. The study showed there is a need to develop procedures that follow the charting of social networks. Based on the responses, it is clear that the existence or non-existence of a social network is related to a wider aspect: societal attitudes towards those who are close to us.