Mielenterveyspalvelujen käyttäjien kokemuksia yhdessäoloilloista
Suoranta, Jari; Yli-Kerttula, Karoliina (2018)
Suoranta, Jari
Yli-Kerttula, Karoliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022561
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Sopimusvuori Oy:n järjestämien yhdessäoloiltojen merkitys niihin osallistuville mielenterveyspalvelujen käyttäjille. Työn tehtävinä oli edelleen selvittää, mikä saa Sopimusvuori Oy:n mielenterveyspalvelun käyttäjän osallistumaan yhdessäoloiltoihin, oliko yhdessäoloilloilla osallistujien kokemuksen mukaan vaikutusta joihinkin mielenterveyttä suojaaviin tai uhkaaviin tekijöihin sekä selvittää yhdessäoloiltojen merkitystä mielenterveyspalvelujen käyttäjille. Työn tavoitteena oli tuottaa mielenterveyshoitotyön tekijöille tietoa vapaamuotoisesta ryhmätoiminnasta, jotta hyväksi koettuja käytäntöjä voidaan hyödyntää esimerkiksi vastaavan toiminnan järjestämisessä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhdessäoloillat lisäsivät mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, kuten hyviä ihmissuhteita, sosiaalista kanssakäymistä, vertaistukea ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Yhdessäoloillat vaikuttivat myös mielenterveyttä uhkaaviin tekijöihin suotuisasti: psyykkinen huonovointisuus lievittyi, oirehtivaa ymmärrettiin, yksinäisyys väistyi ja kiusaamista tai syrjimistä ei esiintynyt. Tuloksista ilmeni, että järjestetyn vapaa-ajan toiminnan tärkeitä elementtejä olivat ohjaajien läsnäolo, turvallinen ilmapiiri ja toimintaympäristö, järjestetty tekeminen sekä vapaaehtoisuus ja -muotoisuus.
Tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään lisäämään mielenterveyspalvelujen käyttäjien psyykkistä hyvinvointia järjestämällä vapaa-ajan ryhmätoimintaa. Mahdollistamalla osallisuus ohjattuun vapaamuotoiseen ryhmään voidaan lievittää monia psyykkisen huonovointisuuden ilmentymiä. Samankaltainen mahdollisuus osallistua vapaa-ajan ryhmään ja saada siten sosiaalisia kontakteja voisi kohentaa myös mielenterveyspalveluja laajemmin terveyspalvelujen käyttäjien hyvinvointia, esimerkiksi eri pitkäaikaissairauksista kärsiviä, ikäihmisiä ja yksinäisyyttä kokevia.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhdessäoloillat lisäsivät mielenterveyttä suojaavia tekijöitä, kuten hyviä ihmissuhteita, sosiaalista kanssakäymistä, vertaistukea ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Yhdessäoloillat vaikuttivat myös mielenterveyttä uhkaaviin tekijöihin suotuisasti: psyykkinen huonovointisuus lievittyi, oirehtivaa ymmärrettiin, yksinäisyys väistyi ja kiusaamista tai syrjimistä ei esiintynyt. Tuloksista ilmeni, että järjestetyn vapaa-ajan toiminnan tärkeitä elementtejä olivat ohjaajien läsnäolo, turvallinen ilmapiiri ja toimintaympäristö, järjestetty tekeminen sekä vapaaehtoisuus ja -muotoisuus.
Tuloksia voidaan hyödyntää, kun pyritään lisäämään mielenterveyspalvelujen käyttäjien psyykkistä hyvinvointia järjestämällä vapaa-ajan ryhmätoimintaa. Mahdollistamalla osallisuus ohjattuun vapaamuotoiseen ryhmään voidaan lievittää monia psyykkisen huonovointisuuden ilmentymiä. Samankaltainen mahdollisuus osallistua vapaa-ajan ryhmään ja saada siten sosiaalisia kontakteja voisi kohentaa myös mielenterveyspalveluja laajemmin terveyspalvelujen käyttäjien hyvinvointia, esimerkiksi eri pitkäaikaissairauksista kärsiviä, ikäihmisiä ja yksinäisyyttä kokevia.