Omaisyhteistyö Henrikinhovin lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen yksikössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, mitä mieltä omaiset ovat yhteistyöstä Henrikinhovin lyhytaikaisosaston hoitohenkilökunnan kanssa ja miten toivoisivat sitä kehitettävän. Tavoitteena oli tuottaa konkreettisia ohjeita ja vinkkejä käytäntöön omaisyhteistyön parantamiseksi ja sen laadun kehittämiseksi.

Tutkimus oli kvantitatiivinen, sekä osittain myös kvalitatiivinen ja aineisto tutkimukseen kerättiin sitä varten laaditulla kyselylomakkeella. Opinnäytetyön tekijät jakoivat kyselylomakkeita omaisille (n=41) Henrikinhovin lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen osastoilla asiakkaiden vaihtopäivinä. Kyselyitä jaettiin lokakuussa 2018. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 21 omaista, jolloin vastausprosentiksi muodostui 51%. Aineisto analysoitiin marraskuussa 2018. Taulukoita ja kuvioita käytettiin työssä tulosten selkeyttämisen vuoksi. Kyselyyn vastanneista omaisista enemmistö oli asiakkaiden lapsia ja noin puolet vastanneista kävivät tapaamassa läheistään lähes päivittäin. Omaiset kokivat, että henkilökunta huomioi heidät siellä käydessään, sekä hoitajilla olevan heille aikaa. Vastuuhoitajan esittäytymistä ja tietoa läheisen hoidosta toivottiin enemmän.

Omaiset toivoivat saavansa enemmän tietoa läheisensä asioista ja hoidosta. Toiveena oli, että läheisen asioista kerrottaisiin myös kysymättä. Vastuuhoitajan esittäytymistä, sekä yhteistyötä hänen kanssaan toivottiin olevan enemmän. Avoimuutta ja tiedon kulun tärkeyttä haluttiin korosta yhteistyössä. Omaiset kokivat henkilökunnalla olevan riittävästi aikaa heille, sekä myös olevansa tervetulleita Henrikinhoviin. Henkilökunnan antama tuki ja yhteistyön riittävyys koettiin pääosin hyväksi.

Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että omaiset ovat tyytyväisiä Henrikinhovin ilmapiiriin sekä henkilökunnalta saamaansa huomioon ja aikaan. Omaiset toivoivat henkilökunnalta lisää aktiivisuutta yhteistyötilanteissa, sekä yhteistyötä vastuuhoitajan kanssa. Jatkossa voisi mahdollisesti selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia yhteistyöstä.

The purpose of this thesis was to find out and describe how the relatives of nursing home Henrikinhovi are expering the cooperation between personnel and relatives and how the relatives would like to develop it. The aim of the study was to provide concrete ideas and methods how to develop the cooperation between relatives and personnel.

This thesis was quantitative and partly also qualitative study and the material was collected with questionnaire. The questionnaire was made for this study. Questionnaires (n=41) were assigned to relatives in Henrikinhovi in October 2018. 21 relatives returned their answer so the response rate was 51%. Material for this thesis was analyzed in November 2018. The results of this study was clarified by tables and patterns. The majority group of the respondents were children of the inhabitants and about half of them visited in Henrikinhovi almost every day. Relatives experienced that personnel noticed them during the visits and personnel had time for them. Relatives hoped that the carer in charge would introduce him or herself. They also hoped to get more information about the course of treatment of the inhabitant.

Relatives hoped to get more information about the health of the inhabitant. Relatives wished that personnel would tell them about the inhabitant’s condition without asking. The introducing of the carer in charge as well as cooperation with him or her was hoped to be more. Respondents wanted the personnel to be more straightforward and they also wanted to emphasized the importance of information flow in cooperation. Relatives felt that the personnel had enough time for them as well as they were welcome to Henrikinhovi. The support provided by the personnel and sufficiency of cooperation was mainly felt to be beneficial.

The conclusion of the study is that relatives are satisfied with the atmosphere and the attention and time they received from the personnel. Respondents wished that the personnel would be more pro-active to start a conversation with relatives as well as cooperation with the carer in charge. In the future could possibly find out the experiences of the personnel about cooperation between personnel and relatives.