Vaikea mielenterveyden sairaus - liikuntaan motivoituminen ja henkistä hyvinvointia edistävät liikunnan muodot : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Lehtoranta, Maija; Manninen, Tuomas (2018)
Lehtoranta, Maija
Manninen, Tuomas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822341
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe syntyi Säykinrinteen psykiatrisen palveluasumisyksikön työntekijöiden
tarpeesta saada tietoa siitä, minkälaiset liikunnan muodot edistävät mielen hyvinvointia, ja miten vaikean mielenterveyden sairauden kanssa elävää voidaan motivoida fyysiseen
aktiivisuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää Säykinrinteen psykiatrisessa
palveluasumisyksiköissä tehtävää kuntoutusta ja lisätä kuntoutujien hyvinvointia.
Tavoitteena oli tuottaa Säykinrinteen työntekijöille ajankohtainen kirjallisuuskatsaus siitä,
millaiset liikuntamuodot edistävät vaikean mielenterveyden sairauden kanssa elävän
henkistä hyvinvointia, sekä koota liikuntamotivaatiota tukevia ja rajoittavia tekijöitä.
Katsauksen myötä työntekijät saavat tietoa erilaisista liikunnan toteuttamismuodoista sekä
liikuntaan motivoimisesta, ja voivat soveltaa tätä tietoa käytännön työssä.
Opinnäytetyö on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena syksyllä 2018.
Tietokannoiksi valittiin Academic Search Elite (EBSCO), CINAHL Plus with full text (EBSCO) ja
Medline (EBSCO). Lopulliseen katsaukseen valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien
mukaisesti viisi vertaisarvioitua artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että potilaiden fyysinen aktiivisuus ja
osallistuminen liikuntaohjelmiin oli pääsääntöisesti heikkoa. Potilailla oli useita erilaisia
tukevia ja rajoittavia tekijöitä liikuntaan osallistumisessa ja motivoitumisessa. Kun liikunta
oli etukäteen suunniteltua, säännöllistä ja ohjattua, motivaatio oli korkeampi. Rajoittavia
tekijöitä olivat muun muassa lääkityksen sivuvaikutukset, sairauden oireet, sosiaalisen tuen
puute ja eristäytyneisyys.
Hoitohenkilökunnan ammatillinen harkinta ja tilannetaju olivat avainasemassa
onnistuneessa potilassuhteen luomisessa ja potilaan motivoinnissa. Kävely oli suosittu
liikunnan muoto ja etenkin luonnossa liikkuminen lisäsi henkistä hyvinvointia. Monet
fyysistä aktiivisuutta lisäävät keinot ovat työntekijälähtöisiä ja myös kustannustehokkaita.
tarpeesta saada tietoa siitä, minkälaiset liikunnan muodot edistävät mielen hyvinvointia, ja miten vaikean mielenterveyden sairauden kanssa elävää voidaan motivoida fyysiseen
aktiivisuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää Säykinrinteen psykiatrisessa
palveluasumisyksiköissä tehtävää kuntoutusta ja lisätä kuntoutujien hyvinvointia.
Tavoitteena oli tuottaa Säykinrinteen työntekijöille ajankohtainen kirjallisuuskatsaus siitä,
millaiset liikuntamuodot edistävät vaikean mielenterveyden sairauden kanssa elävän
henkistä hyvinvointia, sekä koota liikuntamotivaatiota tukevia ja rajoittavia tekijöitä.
Katsauksen myötä työntekijät saavat tietoa erilaisista liikunnan toteuttamismuodoista sekä
liikuntaan motivoimisesta, ja voivat soveltaa tätä tietoa käytännön työssä.
Opinnäytetyö on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena syksyllä 2018.
Tietokannoiksi valittiin Academic Search Elite (EBSCO), CINAHL Plus with full text (EBSCO) ja
Medline (EBSCO). Lopulliseen katsaukseen valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien
mukaisesti viisi vertaisarvioitua artikkelia.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että potilaiden fyysinen aktiivisuus ja
osallistuminen liikuntaohjelmiin oli pääsääntöisesti heikkoa. Potilailla oli useita erilaisia
tukevia ja rajoittavia tekijöitä liikuntaan osallistumisessa ja motivoitumisessa. Kun liikunta
oli etukäteen suunniteltua, säännöllistä ja ohjattua, motivaatio oli korkeampi. Rajoittavia
tekijöitä olivat muun muassa lääkityksen sivuvaikutukset, sairauden oireet, sosiaalisen tuen
puute ja eristäytyneisyys.
Hoitohenkilökunnan ammatillinen harkinta ja tilannetaju olivat avainasemassa
onnistuneessa potilassuhteen luomisessa ja potilaan motivoinnissa. Kävely oli suosittu
liikunnan muoto ja etenkin luonnossa liikkuminen lisäsi henkistä hyvinvointia. Monet
fyysistä aktiivisuutta lisäävät keinot ovat työntekijälähtöisiä ja myös kustannustehokkaita.