Lasten osallisuus varhaisiän musiikkikasvatuksessa

Abstract

Lasten osallisuus on ollut varhaiskasvatuksessa ajankohtainen aihe ja tutkimuksen kohde jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta sitä ei ole aiemmin juuri huomioitu varhaisiän musiikin-opetuksessa. Syksyllä 2018 käyttöön otettu uusi taiteen perusopetuksen opetussuunni-telma korostaa myös osallisuutta. Osallisuus tarkoittaa, että lapsi tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa toimin-taympäristössään. Lapsilähtöisyydessä korostetaan jokaisen lapsen yksilöllisiä mielenkiin-nonkohteita, kun taas osallisuuteen liittyy erityisesti yhteisöllisyys ja ryhmässä toimiminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia osallisuutta mahdollistavia menetelmiä varhaisiän musiikinopetuksessa voidaan käyttää. Lisäksi arvioitiin, kuinka kyseiset menetel-mät toimivat varhaisiän musiikkikasvatuksen kontekstissa. Tutkimus toteutettiin jyväskyläläisessä musiikkileikkikouluryhmässä kokeilemalla erilaisia osallisuutta mahdollistavia menetelmiä lasten kanssa viiden eri kokoontumiskerran aikana. Kokoontumiskerrat videoitiin, ja videoiden avulla analysoitiin, miten ja minkälaisissa toi-minnoissa lasten osallisuus toteutui. Tutkimuksen mukaan osallisuus toteutui parhaiten yhdessä tehdyn suunnitelman ja yhtei-sen leikin ja mielikuvituksen kautta. Luovien leikkien kautta lapset saivat tuoda esille omia ideoitaan, mutta leikeissä myös nousivat esille ensimmäisellä kerralla tehdyn suunnitelman aiheet. Muita osallisuutta mahdollistavia menetelmiä, joita tutkimuksessa käytettiin, olivat sadutus ja säveltäminen. Osallisuutta toteutui myös lasten spontaanien ideoiden huomioi-misessa, mikä vaatii aikuiselta tarkkaa lasten kuuntelemista ja havainnointia.

Children’s participation has been a topical issue and a research topic in Finnish early child-hood education for the last ten years, but it has not been taken into account in the Finnish music playschools previously. The new curriculum for basic education in arts came into ef-fect in the autumn of 2018, and it also emphasizes participation. Participation means that children are heard and that they have means to influence on their operational environment. Child-oriented education emphasizes children’s individual needs and interests, whereas participation focuses on the sense of community and working in a group. The objective of the thesis was to examine what kinds of participation enabling methods could be used in early childhood music education, and how those methods would work in the context of early childhood music education. The study was conducted in a music playschool group in Jyväskylä during five meetings of the group by trying different methods that enable participation. The meetings were vide-oed, and the videos were analyzed to see how and in what kinds of actions the children’s participation occurred. According to the results, participation was best visible in planning together as a group and in shared play and imagination. Through creative play, children could manifest their own ideas. However, the ideas of the shared planning session arose in the play as well. Other methods that enabled participation were story-crafting and composing. Participation was also visible in the recognition of the children’s spontaneous ideas, which required careful listening to and observation of the children from the adults.