Kohti asiakaslähtöistä tavoitteenasettelua : Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian poliklinikan fysioterapian ostopalveluasiakkaiden loppupalautteiden analyysi

Abstract

Terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa ajatusmalli kehittyy jatkuvasti sairauskeskeisyydestä kohti tavoitekeskeistä ajattelutapaa. Ihmistä ei nähdä enää kuntoutuksen objektina, vaan asiakkaan rooli kuntoutusprosessissa vahvistuu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lähivuosien strategioissa korostetaan asiakkaan aktiivista osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Fysioterapiassa kirjaamisen laatuun ja tavoitteiden asettamiseen keskitytään yhä enemmän. Erityisesti ihmisen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yksityiskohtainen toimintakyvyn kuvaaminen ovat olleet esillä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian poliklinikan fysioterapian ostopalveluasiakkaiden tavoitteenasettelua ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Viitekehyksenä tarkastelussa käytettiin tavoitteenasettelun apuvälineenä käytettävää asiakaslähtöistä SMART-periaatetta ja ihmisen toimintakyvyn kokonaisvaltaisesti huomioivaa kansainvälistä ICF -toimintakykyluokitusta.

Tutkimusaineistona oli 131 fysioterapian loppupalautetta yleisneurologian sekä kuntoutus ja aivovammapotilaan hoito – palvelualueilta vuosilta 2016–2017. Aineisto valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla 754 loppupalautteesta. Analyysissä selvitettiin, onko fysioterapialle laadittu tavoitteet, onko tavoitteiden saavuttamista arvioitu ja vastaako arvio fysioterapialle asetettuja tavoitteita. Lisäksi tarkasteltiin, miten SMART – periaate toteutuu tavoitteenasettelussa ja miten ICF – luokituksen toimintakyvyn osa-alueet näkyvät asetetuissa tavoitteissa.

Tulosten perusteella loppupalautteissa oli puutteita verrattuna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vaatimuksiin ja suosituksiin. Analysoiduista palautteista noin viidesosasta puuttui tavoite kokonaan. Yksikään tavoite ei ollut täysin SMART-periaatteen mukainen. Yksilölliset, mitattavissa olevat ja aikataulutetut tavoitteet olivat poikkeuksia. Tavoitteet painottuivat melko vahvasti ICF-luokituksen Ruumiin/kehon toiminnot -osa-alueelle, vaikka toimintakyvyn eri osa-alueet tulisi huomioida tavoitteenasettelussa. Osa tavoitteista oli laadittu terapeutin, eikä asiakkaan näkökulmasta. Suurimmassa osassa tavoitteen saavuttamista oli arvioitu, mutta arviossa ei aina tarkasteltu niitä asioita, jotka oli mainittu fysioterapian tavoitteiksi.

Tulosten perusteella saatua tietoa voidaan hyödyntää neurologian poliklinikan fysioterapian loppupalautepohjan kehittämisessä. Myös muita opinnäytetyössä mainittuja lähteitä voidaan suositella palveluntuottajien käytettäväksi palautepohjan kehittämistä ja laatimista varten. Palautepohjaan on mahdollista lisätä tarkemmat ohjeistukset tavoitteiden laatimiseen SMART-periaatteen sekä ICF-luokituksen pohjalta.

In health care and rehabilitation there has been a paradigm shift from an illness-centered mindset to a goal-centered mindset. Individuals are no longer seen as an object of rehabilitation, but rather the patient´s role is emphasized in the rehabilitation process. An active role of the patient and a patient-oriented approach are emphasized in the current strategies of the hospital district of Southwest Finland. In physiotherapy the focus is increasingly on the quality of goal-setting in clinical documentation. Especially the description of functioning and a comprehensive inspection of the individual have been discussed.

The purpose of this thesis is to describe the goal-setting and the evaluation of these goals within the context of the Turku university hospital neurological polyclinic´s outpatient department‘s physiotherapy provided by private physiotherapists. The frame of reference was composed of the SMART-principle as a means of goal-setting, and the ICF classification as a means of taking into account an individual´s functioning.

The sample consisted of 131 out of 754 physiotherapy final assessments from the neurology and brain trauma units from 2016-2017. A simple random generator was used. The sample was described according to the main descriptives of interest related to the research questions. The purpose of the analysis was to investigate if the written physiotherapy feedbacks included goal-setting, if the achievement of these goals had been assessed and if the assessment corresponded with the goals set. The use of the SMART-principle in goal-setting and the frequency of the various domains used according to the ICF classification were examined.

Goal-setting was completely absent in approximately one-fifth of all assessments, and none of the goals mentioned completely fulfilled the SMART-principle. Specific, measurable and timed goals were an exception. The majority of the goals were classified as body functions within the ICF classification. Some of the goals had been set from the therapist´s viewpoint, rather than from the patient´s. In the majority of the assessments goal achievement had been evaluated, but the evaluation did not always include examination of the goals set in the beginning of the physiotherapy process.

Based on findings and conclusions in this thesis, it can be recommended in further development of a final assessment form in gathering physiotherapy feedback. Also, any similar work described in this thesis can be recommended to be extended to any other professional service provider‘s feedback‘s for a neurological outpatient department. The assessment form should contain more detailed goal-setting instructions based on the SMART-principle and the ICF classification.