Asukkaan näkökulma kiinteistön hoitoon ja huoltoon
Kuniala, Harri (2018)
Kuniala, Harri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122722874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122722874
Tiivistelmä
Suomalaisten kansallisvarallisuudesta kuusikymmentä prosenttia on kiinteistöissä. Omaisuus muodostuu tonteista ja niille rakennettavista rakenteista ja rakennuksista. Rakennuskannasta yli puolet on asuinrakennuksia. Kiinteistökantamme on muuhun Eurooppaan verrattuna nuorta, joten hoidon, huollon ja ammattitaitoisen kiinteistönpidon merkitys suurenee koko ajan kiinteistöjemme vanhentuessa ja kiinteistönpitoon käytettävän rahamäärän kasvaessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa eri asumismuodoissa asuvien ihmisten tietämystä kiinteistöjen elinkaaresta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, jonka tarkoitus oli selvittää asukkaiden mielikuva kiinteistön elinkaaresta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kiinteistönhoidon tarpeellisuudesta ja sen tuomista hyödyistä. Kysymysten asettelu oli hankalaa ymmärrettävyyden vuoksi kyselyn kohde huomioon otettuna, ja tästä johtuen tutkimukseen jäi kohtia, jotka täytyisi tarkentaa jatkotutkimuksella.
Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistönhoito koettiin tarpeelliseksi ja yleensä kiinteistön kuntoa parantavaksi. Kiinteistönhoitoon ja -huoltoon ei kuitenkaan olla valmiita sijoittamaan kovinkaan suuria summia, vaan oletetaan että rakennus säilyy sellaisenaan vuosikymmeniä. Kävi myös ilmi, että tavallisella asukkaalla, asumismuodosta riippumatta, ei ole selvää käsitystä, miten hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteet eroavat toisistaan, vaan yleisenä käsityksenä on, että kiinteistöhoito ja -huolto tarkoittaa rikkinäisten asioiden korjaamista.
Tilanteen parantamiseksi tulisi alan koulutusta lisätä ja ulottaa se myös taloyhtiöiden hallituksiin ja asukkaisiin asti.
Tutkimus toteutettiin kyselynä, jonka tarkoitus oli selvittää asukkaiden mielikuva kiinteistön elinkaaresta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kiinteistönhoidon tarpeellisuudesta ja sen tuomista hyödyistä. Kysymysten asettelu oli hankalaa ymmärrettävyyden vuoksi kyselyn kohde huomioon otettuna, ja tästä johtuen tutkimukseen jäi kohtia, jotka täytyisi tarkentaa jatkotutkimuksella.
Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistönhoito koettiin tarpeelliseksi ja yleensä kiinteistön kuntoa parantavaksi. Kiinteistönhoitoon ja -huoltoon ei kuitenkaan olla valmiita sijoittamaan kovinkaan suuria summia, vaan oletetaan että rakennus säilyy sellaisenaan vuosikymmeniä. Kävi myös ilmi, että tavallisella asukkaalla, asumismuodosta riippumatta, ei ole selvää käsitystä, miten hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteet eroavat toisistaan, vaan yleisenä käsityksenä on, että kiinteistöhoito ja -huolto tarkoittaa rikkinäisten asioiden korjaamista.
Tilanteen parantamiseksi tulisi alan koulutusta lisätä ja ulottaa se myös taloyhtiöiden hallituksiin ja asukkaisiin asti.