Meriliikenteen päästöjen vaikutus Itämeren roskaantumiseen
Juhantila, Tuomas (2018)
Juhantila, Tuomas
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901071100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901071100
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa meriliikenteen vaikutusta Itämeren roskaantumiseen Suomen talousvyöhykkeen ja aluevesien osalta. Pääpaino on kiinteässä roskassa, mutta huomiota kiinnitetään myös muihin päästölajeihin ja jätejakeisiin. Merenkulun jätehuollon toimivuuden todettiin vaikuttavan roskaamiseen niin voimakkaasti, että tavoitteeksi otettiin myös siihen liittyvien ongelmien ja ratkaisujen tuominen päivänvaloon.
Meriliikenteen vesistöpäästöjen havaittiin olevan hyvin moninaisia. Niiden sääntely on hyvin vaihtelevaa päästölähteestä riippuen, eivätkä kaikki päästöt kuulu sen piiriin. Erityisesti esiin nousivat lainsäädännön piiriin kuulumattomat mikromuovipäästöt, kuten alusten pintakäsittelymaalien sideaineet sekä harmaavedet. Yleisesti roskaamiseksi mielletyn esineiden mereen heittämisen havaittiin olevan edelleen suhteellisen tavallista, sen laittomuudesta huolimatta.
Selvityksessä paneuduttiin myös käymäläjätevesien ja ruokajätteiden käsittelyyn aluksilla. Molempien havaittiin olevan ristiriidassa Itämeren rehevöitymistä hillitsevien toimenpiteiden kanssa, sillä niitä päätyy mereen suuria määriä.
Lisäksi selvitettiin jätehuollon järjestelmien toimivuutta aluksilla, satamissa, telakoilla ja maissa satamien ulkopuolella. Suurimmiksi ongelmiksi nousivat raportointi- ja kirjanpitomenettelyjen jäykkyys sekä varsinkin aluksilla jätehuollon järjestelmien teknisen kehityksen pysähtyneisyys. Joillain aluksilla henkilöstön tietotaidossa havaittiin puutteita.
Merenkulkuun liittyvien päästöjen havaittiin olevan monin paikoin jopa yllättäviä. Selvityksen kuluessa kävi selväksi, ettei kaikkia päästöjä pystytä käymään läpi sellaisella tasolla, että niiden todellisista vaikutuksista voitaisiin saada tarkkaa tietoa. Jatkossa lisätutkimusta vaativat erityisesti alusten pintakäsittelyistä aiheutuva mikroroskan muodostuminen ja rikkipesurien pesuvesistä meriympäristölle aiheutuvat vaikutukset.
Meriliikenteen vesistöpäästöjen havaittiin olevan hyvin moninaisia. Niiden sääntely on hyvin vaihtelevaa päästölähteestä riippuen, eivätkä kaikki päästöt kuulu sen piiriin. Erityisesti esiin nousivat lainsäädännön piiriin kuulumattomat mikromuovipäästöt, kuten alusten pintakäsittelymaalien sideaineet sekä harmaavedet. Yleisesti roskaamiseksi mielletyn esineiden mereen heittämisen havaittiin olevan edelleen suhteellisen tavallista, sen laittomuudesta huolimatta.
Selvityksessä paneuduttiin myös käymäläjätevesien ja ruokajätteiden käsittelyyn aluksilla. Molempien havaittiin olevan ristiriidassa Itämeren rehevöitymistä hillitsevien toimenpiteiden kanssa, sillä niitä päätyy mereen suuria määriä.
Lisäksi selvitettiin jätehuollon järjestelmien toimivuutta aluksilla, satamissa, telakoilla ja maissa satamien ulkopuolella. Suurimmiksi ongelmiksi nousivat raportointi- ja kirjanpitomenettelyjen jäykkyys sekä varsinkin aluksilla jätehuollon järjestelmien teknisen kehityksen pysähtyneisyys. Joillain aluksilla henkilöstön tietotaidossa havaittiin puutteita.
Merenkulkuun liittyvien päästöjen havaittiin olevan monin paikoin jopa yllättäviä. Selvityksen kuluessa kävi selväksi, ettei kaikkia päästöjä pystytä käymään läpi sellaisella tasolla, että niiden todellisista vaikutuksista voitaisiin saada tarkkaa tietoa. Jatkossa lisätutkimusta vaativat erityisesti alusten pintakäsittelyistä aiheutuva mikroroskan muodostuminen ja rikkipesurien pesuvesistä meriympäristölle aiheutuvat vaikutukset.