Kantahämäläisten järjestötoimijoiden näkemyksiä sote-uudistuksesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on ennakoida, millä tavoin sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen toimintaan kantahämäläisten järjestötoimijoiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastelukohteena on, millä tavoin järjestöjen toimintaa tulisi kehittää, jotta se pystyy vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppanina toimi Hämeen Setlementin koordinoima Meidän Häme –hanke.

Opinnäytetyön tietoperustassa avataan järjestötoiminnan periaatteita, toimintamuotoja, merkityksiä ja käytäntöjä. Lisäksi tarkastellaan sote-uudistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, palveluohjausta ja yhteistyörakenteita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistokeruun menetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua.

Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että järjestötoimijat näkevät vapaaehtoistoiminnan ja matalankynnyksen toiminnan tärkeiksi palvelujärjestelmässä. Järjestötoimijoiden huolena on se, kuinka järjestötoiminnan resurssit turvataan tulevaisuudessa. Järjestötoimijat näkevät, että järjestöjen toiminta tulisi ottaa paremmin huomioon julkisen sektorin palveluohjauksessa, jossa työvälineitä, rakenteita ja yhteistyötä tulisi hyödyntää ja kehittää. Järjestötoiminnan keskeisiä kehittämiskohteita ovat viestinnän, johtamisen ja markkinoinnin osaaminen. Opinnäytetyössä ilmeni, että kantahämäläiset järjestötoimijat ovat ottaneet sote-uudistuksen huomioon toiminnassaan esimerkiksi stategiatyössä ja palvelutuotannon kehittämisessä.

The Aim of this thesis was to examine how the Finnish social and healthcare services reform will effect NGO activities from the point of view of local organisations in Kanta-Häme. Another aim was to examine how the NGO activities should be developed in order to respond to the changes of the society. The collaborator of this thesis was Meidän Häme project of Häme Settlement.

In this thesis the principles, activities, meanings and practices of NGOs are described. The promotion of welfare and health, service coordination and structures of collaboration related to the social and healthcare services reform are examined. The thesis is a qualitative research and the data were collected by means of individual thematic interviews. The analysis method was material-based thematizing.

The outcomes of the thesis indicated that the NGO actors consider the voluntary work and low-threshold services an important part of the social services. NGO actors’ concern is how the resources will be provided in the future. NGO actors consider that NGO activities should be better included in the service coordination of the public sector. The methods, structures and collaboration should be utilized and developed more.

The main development areas of the NGO activities are communication, management and marketing skills. The thesis indicates that the NGO actors in Kanta-Häme have taken account of social and healthcare services reform for instance in their strategy and development of the service production.