Työn keskeytysten vaikutukset sairaanhoitajien työhyvinvointiin

Abstract

Hoitotyö vaatii paljon aivotyötä. Se sisältää kiirettä ja keskeytyksiä sekä useita päällekkäisiä työtehtäviä. Nämä asiat vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, milloin työn keskeytyksiä tapahtuu hoitotyössä ja miten työssä tapahtuneet keskeytykset vaikuttavat sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa sairaanhoitajille ja heidän esimiehilleen tietoa, jota voidaan hyödyntää työn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön aineistoa kerättiin teemahaastattelemalla sairaanhoitajia (n=8) ja se tehtiin erään terveyskeskuksen osastolla. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tulosten mukaan työn keskeytykset koetaan sekä hyödyllisinä että haitallisina. Keskeytysten määrät ja ajankohdat vaihtelevat, ja usein keskeytyksiä ilmeneekin enemmän kiireessä. Keskittymistä vaativat tilanteet, kuten lääkkeenjako tulisi saada rauhoitettua, koska tällöin potilasturvallisuus saattaa vaarantua. Positiivinen asenne sekä sairaanhoitajien välinen yhteistyö koetaan kantavana voimana työyhteisössä ja negatiivisuuden taas saastuttavan työilmapiiriä. Tuloksista käy ilmi myös se, että sairaanhoitajilla on käytössään jo keinoja, joilla voidaan ehkäistä työn keskeytyksiä. Näistä keinoista on esimerkkinä työtilojen ja työtehtävien rauhoittaminen sekä hyvä työn ennakointi ja suunnittelu.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että muistamisen ja keskittymisen heikentyminen sekä hoitajan kuormittuminen nousevat suurimpina seurauksina työn keskeytymisestä. Työtä eteenpäin vievät keskeytykset tukevat työtä eikä niillä koeta olevan negatiivista vaikutusta työhyvinvointiin.

Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi osastoilla, kun suunnitellaan työjärjestyksiä, työtehtävien jakamista sekä suunniteltaessa uusia tiloja. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämiseen sekä lisätutkimuksien tekemiseen.

Nursing demands a lot of brainwork, as there is a lot of hurry, interruptions and simultaneous work duties - all of these affecting the well-being of nurses. The objective of this thesis was to find out when do interruptions occur at work and how do these work interruptions affect the well-being of nurses. The meaning of the thesis was to provide knowledge that both the nurses and their superiors can use to improve the working environment as well as the well-being of nurses.

This thesis was carried out as a qualitative research. The data was collected as theme interviews of the nurses (=8) working at a unit of a health Centre. The inter-views were made individually, and the data was analyzed by content analysis.

Thesis shows that the nurses find the interruptions both helpful and harmful, and the amount as well as the timing of the interruptions vary – nevertheless, there is more interruptions when in hurry. The situations that demand a lot of concentration, such as the distribution of medicine, should be appeased for it is in these kinds of situations the safety of the patients might get compromised. Both positive attitude and cooperation between nurses are being seen as a strength in the work community, whereas negativity deteriorates the work community. In addition, the results show that the nurses already have ways to prevent interruptions – for ex-ample the calming of both work environment and the work tasks as well as the scanning and planning of wor beforehand.

In a conclusion, the weakening of memory and concentration as well as the work strain of the nurses are the biggest consequences of the interruptions of work. The interruptions that advance the work support the work and they do not seem to have a negative impact on the well-being at work.

The results of this thesis can be used for example at different wards when planning working order, dividing working tasks and designing new facilities. The results can also be used for further research or to improve the well-being at work.