Korkoriskin tiedostaminen korkopainotteisissa omaisuuslajiallokaatioissa
Topra, Jari (2019)
Topra, Jari
Saimaan ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901181380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901181380
Tiivistelmä
Korkopainotteiset sijoittajat ovat pitkään saaneet riskitasoon nähden hyvää tuottoa laskevan korkotason seurauksena. Korkotason pohja on kuitenkin nähty ja korkojen suunta on ollut nouseva. Ymmärtävätkö sijoittajat, miten tämä korkotason muutos tulee vaikuttamaan tuottoihin lähitulevaisuudessa?
Tämän lopputyön aiheena on tutkia sijoittajien tietämystä korkoriskistä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa Lappeenrannan Nordean Premium-asiakkaista ymmärtävät korkosijoittamisen logiikan. Oliko sijoittajilla virheellisiä käsityksiä korkoriskistä? Tutkimuksessa tutkittiin myös, muuttavatko sijoittajat korkotason noustessa omaisuuslajihajautustaan. Lisäksi haluttiin selvittää, miten korkopainotteiset sijoittajat reagoivat korkojen nousuun. Ja oliko sijoittajilla keinoja suojautua korkoriskin vaikutukselta.
Lopputyön teoriaosuus keskittyi korkoriskiin, joukkovelkakirjalainoihin ja korkoriskiltä suojautumisen tarkasteluun. Tutkimus oli tyypiltään kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin Nordean Lappeenrannan Premium-asiakkailta puhelinhaastatteluina.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Nordean korkopainotteiset sijoittajat eivät tunne korkoriskin vaikutusta sijoituksissaan. Yksikään tutkimukseen vastannut sijoittaja, ei kyennyt vastaamaan täysin oikein korkosijoittamisen teoriakysymyksiin. Vain 10 prosenttia vastanneista ymmärsi korkotason nousun laskevan pitkien korkosijoitusten arvoa lyhyellä aikavälillä. Yleinen harhaluulo oli, että korkojen nousu nostaa lyhyellä aikavälillä pitkiä korkosijoituksia. Tämä harhakäsitys voi johtua siitä, että moni näistä sijoittajista on aiemmin sijoittanut vain tilitalletuksiin.
Tämän lopputyön aiheena on tutkia sijoittajien tietämystä korkoriskistä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka osa Lappeenrannan Nordean Premium-asiakkaista ymmärtävät korkosijoittamisen logiikan. Oliko sijoittajilla virheellisiä käsityksiä korkoriskistä? Tutkimuksessa tutkittiin myös, muuttavatko sijoittajat korkotason noustessa omaisuuslajihajautustaan. Lisäksi haluttiin selvittää, miten korkopainotteiset sijoittajat reagoivat korkojen nousuun. Ja oliko sijoittajilla keinoja suojautua korkoriskin vaikutukselta.
Lopputyön teoriaosuus keskittyi korkoriskiin, joukkovelkakirjalainoihin ja korkoriskiltä suojautumisen tarkasteluun. Tutkimus oli tyypiltään kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin Nordean Lappeenrannan Premium-asiakkailta puhelinhaastatteluina.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Nordean korkopainotteiset sijoittajat eivät tunne korkoriskin vaikutusta sijoituksissaan. Yksikään tutkimukseen vastannut sijoittaja, ei kyennyt vastaamaan täysin oikein korkosijoittamisen teoriakysymyksiin. Vain 10 prosenttia vastanneista ymmärsi korkotason nousun laskevan pitkien korkosijoitusten arvoa lyhyellä aikavälillä. Yleinen harhaluulo oli, että korkojen nousu nostaa lyhyellä aikavälillä pitkiä korkosijoituksia. Tämä harhakäsitys voi johtua siitä, että moni näistä sijoittajista on aiemmin sijoittanut vain tilitalletuksiin.