Juoksutusmahan sairaudet

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana on Faba osk. Työn tavoitteena oli saada tietopaketti juoksutusmahan sairauksista ja selvittää vaikuttaako sairastumiseen rotu, poikimakerta, ummessaoloaika tai väkirehuprosentti. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään laajasti ko. sairauksia eli juoksutusmahan laajentumaa ja siirtymää, kiertymää sekä haavoja. Opinnäytetyössä kerrotaan sairauksien esiintyvyydestä, oireista sekä hoitokeinoista, juoksutusmahan leikkauksen kulusta, konservatiivisesta hoidosta ja mitkä asiat lisäävät sairastumisen riskiä.

Lehmät sairastuvat juoksutusmahan sairauteen useimmiten kaksi viikkoa poikimisen jälkeen, kun vatsassa on yllättäen tilaa ja maidontuotanto alkaa. Sairastumisen riskiä lisää elimistön muut tulehdukset ja sairaudet, mutta altistavana tekijänä on myös liian voimakas väkirehuruokinta, jolloin pötsin toiminta saattaa häiriintyä. Yleisin hoitokeino juoksutusmahan sairauksiin on leikkaus, jolloin maha tyhjennetään kaasusta ja ommellaan kiinni vatsapaitaan sairauden uusiutumisen välttämiseksi.

Aineistona olivat tuotosseurantakarjojen lehmät, jotka olivat syntyneet vuosina 2006-2010 ja sairastaneet juoksutusmahan sairauden. Aineistossa oli lehmiä noin 9 000 ja niiden tietojen avulla selvitettiin, kuinka suuri vaikutus edellä mainituilla tekijöillä on sairastumiseen.

Tutkimuksessa selvisi, että suurin riski sairastua juoksutusmahan sairauteen on kolmannella poikimakerralla ja 10-20 päivää poikimisen jälkeen. Väkirehun ja karkearehun suhteella on suuri vaikutus pötsin hyvinvoinnille ja siten myös juoksutusmahan terveydelle. Aineistoissa oli sairastunut enemmän holstein-rotuisia lehmiä ja ummessaoloajan piteneminen oli kasvattanut sairastumisen riskiä mahdollisen lihomisen takia.