Helikopterin leijuntatankkaus alukselta
Nurminen, Tommi (2019)
Nurminen, Tommi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901251589
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin leijuntatankkausta ja sen toimintaperiaatteita. Tutkimus on tehty rajavartiolaitoksen toimeksiannosta ja tutkimuksessa on käytetty ulkovartiolaiva Turvaa tutkimuksen konkreettisena esimerkkinä. Tutkimuksessa selvitettiin lentopetro-lin säilytystä aluksella sekä työturvallisuutta lentopetrolin käsittelyssä ja ilmatank-kauksen aikana. Tarkoituksena oli tehdä suomenkielinen kooste ilmatankkauksesta ja siihen liittyvästä työturvallisuudesta sekä lentopetrolin säilytyksestä.
Opinnäytetyö on pääasiassa kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen ai-neisto kerättiin haastatteluilla ja saatavilla olevalla lähdemateriaalilla. Haastateltavat valittiin heidän aiheeseen liittyvän osaamisensa mukaan. Työtä varten tehtiin viisi eri haastattelua. Haastatellut henkilöt ovat laitevalmistajan edustaja, Turvan konepäällik-kö ja 1. konemestari, koelentomekaanikko ja merivoimien laivakonesektorin osas-toinsinööri. Kaikki haastatelluiksi kaavaillut henkilöt osallistuivat tutkimukseen, mikä parantaa tutkimuksen luotettavuutta.
Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että leijuntatankkaus on toimiva ja tarpeel-linen järjestelmä, jolla saadaan pidennettyä helikopterin operointiaikaa sääolosuh-teista riippumatta. Lentopetrolin säilyttämisessä aluksella ei ole havaittu isoja ongel-mia ja säilytysolosuhteet ovat aluksella hyvät. Työturvallisuutta ilmatankkauksessa kehitetään jatkuvasti kokemusten karttuessa. Leijuntatankkaus on tulevaisuudessa enenevissä määrin lisääntyvä tankkausmuoto. Merivoimien uuteen alusluokka 2020:een on suunnitteilla vastaavia järjestelmiä.
Kehitysehdotuksena on letkukelan hankkiminen leijuntatankkausletkulle. Leijunta-tankkausletku on kriittinen osa leijuntatankkausta, joten sen toimintakunnon takaami-nen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi suositellaan henkilökohtaisen suojavaatetuksen hankkimista jokaiselle ilmatankkaukseen osallistuvalle virkamiehelle erikseen. Työ-turvallisuutta voisi lisätä myös kypärään asennettava UHF-radio, jolloin kommunikoin-ti ei olisi pelkkien käsimerkkien varassa epäselvissä tilanteissa.
Opinnäytetyö on pääasiassa kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen ai-neisto kerättiin haastatteluilla ja saatavilla olevalla lähdemateriaalilla. Haastateltavat valittiin heidän aiheeseen liittyvän osaamisensa mukaan. Työtä varten tehtiin viisi eri haastattelua. Haastatellut henkilöt ovat laitevalmistajan edustaja, Turvan konepäällik-kö ja 1. konemestari, koelentomekaanikko ja merivoimien laivakonesektorin osas-toinsinööri. Kaikki haastatelluiksi kaavaillut henkilöt osallistuivat tutkimukseen, mikä parantaa tutkimuksen luotettavuutta.
Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että leijuntatankkaus on toimiva ja tarpeel-linen järjestelmä, jolla saadaan pidennettyä helikopterin operointiaikaa sääolosuh-teista riippumatta. Lentopetrolin säilyttämisessä aluksella ei ole havaittu isoja ongel-mia ja säilytysolosuhteet ovat aluksella hyvät. Työturvallisuutta ilmatankkauksessa kehitetään jatkuvasti kokemusten karttuessa. Leijuntatankkaus on tulevaisuudessa enenevissä määrin lisääntyvä tankkausmuoto. Merivoimien uuteen alusluokka 2020:een on suunnitteilla vastaavia järjestelmiä.
Kehitysehdotuksena on letkukelan hankkiminen leijuntatankkausletkulle. Leijunta-tankkausletku on kriittinen osa leijuntatankkausta, joten sen toimintakunnon takaami-nen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi suositellaan henkilökohtaisen suojavaatetuksen hankkimista jokaiselle ilmatankkaukseen osallistuvalle virkamiehelle erikseen. Työ-turvallisuutta voisi lisätä myös kypärään asennettava UHF-radio, jolloin kommunikoin-ti ei olisi pelkkien käsimerkkien varassa epäselvissä tilanteissa.