Helikopterin leijuntatankkaus alukselta

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin leijuntatankkausta ja sen toimintaperiaatteita. Tutkimus on tehty rajavartiolaitoksen toimeksiannosta ja tutkimuksessa on käytetty ulkovartiolaiva Turvaa tutkimuksen konkreettisena esimerkkinä. Tutkimuksessa selvitettiin lentopetro-lin säilytystä aluksella sekä työturvallisuutta lentopetrolin käsittelyssä ja ilmatank-kauksen aikana. Tarkoituksena oli tehdä suomenkielinen kooste ilmatankkauksesta ja siihen liittyvästä työturvallisuudesta sekä lentopetrolin säilytyksestä.

Opinnäytetyö on pääasiassa kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen ai-neisto kerättiin haastatteluilla ja saatavilla olevalla lähdemateriaalilla. Haastateltavat valittiin heidän aiheeseen liittyvän osaamisensa mukaan. Työtä varten tehtiin viisi eri haastattelua. Haastatellut henkilöt ovat laitevalmistajan edustaja, Turvan konepäällik-kö ja 1. konemestari, koelentomekaanikko ja merivoimien laivakonesektorin osas-toinsinööri. Kaikki haastatelluiksi kaavaillut henkilöt osallistuivat tutkimukseen, mikä parantaa tutkimuksen luotettavuutta.

Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että leijuntatankkaus on toimiva ja tarpeel-linen järjestelmä, jolla saadaan pidennettyä helikopterin operointiaikaa sääolosuh-teista riippumatta. Lentopetrolin säilyttämisessä aluksella ei ole havaittu isoja ongel-mia ja säilytysolosuhteet ovat aluksella hyvät. Työturvallisuutta ilmatankkauksessa kehitetään jatkuvasti kokemusten karttuessa. Leijuntatankkaus on tulevaisuudessa enenevissä määrin lisääntyvä tankkausmuoto. Merivoimien uuteen alusluokka 2020:een on suunnitteilla vastaavia järjestelmiä.

Kehitysehdotuksena on letkukelan hankkiminen leijuntatankkausletkulle. Leijunta-tankkausletku on kriittinen osa leijuntatankkausta, joten sen toimintakunnon takaami-nen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi suositellaan henkilökohtaisen suojavaatetuksen hankkimista jokaiselle ilmatankkaukseen osallistuvalle virkamiehelle erikseen. Työ-turvallisuutta voisi lisätä myös kypärään asennettava UHF-radio, jolloin kommunikoin-ti ei olisi pelkkien käsimerkkien varassa epäselvissä tilanteissa.

In this thesis, the practice of Helicopter In-Flight refueling (HIFR) and operating princi-ples were examined. The examination has carried out on behalf of the Finnish Border Guard, and the offshore patrol vessel Turva has used as a concrete example. The ex-amination investigated the storage of jet fuel on board and occupational safety when handling jet fuel and also during HIFR. The aim was to make a compilation of material in Finnish regarding HIFR and related occupational safety and the storage of jet fuel.

The thesis is mainly a qualitative examination. The data was collected through inter-views and available source material. The interviewees were selected according to their expertise. Five different interviews were conducted for the examination. Among interviewees were, for example, a manufacturer's representative, Turva's chief engi-neer and the first engineer, trial flight engineer and naval engineer. All the people who were requested in the interview, participated in the examination, which improved the reliability of the examination.

According to the interviews, air supply is a workable and necessary system for pro-longing the helicopter’s operating time regardless of weather conditions. There have been no major problems in storing jet fuel on board, and the storage conditions are considered good. Occupational safety in HIFR is continually being developed as more experience is gained. In the future, HIFR will increasingly be a form of refueling. The new naval category 2020 of the Navy is planned to be equipped with similar sys-tem.

Based on this examination, the development proposal is to obtain a hose reel for the refueling hose. The refueling hose is a critical part of in-flight refueling, so ensuring its operational integrity is of paramount importance. In addition, it is recommended to have personal protective clothing for each individual who involves refueling. Occupa-tional safety could also be enhanced by a UHF radio mounted in a helmet, so in un-clear situations, communication would not be based solely on hand signals.