Tuotekehitys Ahlmanin ammattiopiston ravintolapalveluissa
Järvinen, Mira (2019)
Järvinen, Mira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311788
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka aiheena on tuotekehitysprosessi Ahlmanin ammattiopistolla. Työ toteutettiin ammattikorkeakoulun esimiesharjoittelun aikana keväällä 2018 ja sen tavoitteena oli kehittää uusia ruokatuotteita opiston ravintolapalveluille. Ahlmanin ravintolapalveluiden olemassa olevia ruokatuotteita haluttiin päivittää ja samalla kehittää kokonaan uusia tuotteita aina opiskelijaruokailusta tilaustuotteisiin. Kehittämistyön tehtävään haluttiin opiston ulkopuolinen henkilö, jotta tilaa uusien tuoteideoiden syntymiseen olisi mahdollisimman paljon. Suunnitteluprosessissa edettiin sesonkien ja juhlapyhien mukaisesti samalla noudattaen Ahlmanin ravintolapalveluiden arvoja, kuten heidän omien tuotteiden käyttöä ja korostaen samalla kotimaista lähi- ja luomuruokaa. Työn tarkoituksena oli esittää eroja ja yhtäläisyyksiä tuotekehityksen teorian ja käytännön toteutuksen välillä.
Kehitystyön suunnitteluprosessi, tuotetestaukset, ja trendit tapahtuivat samankaltaisesti kuin teoriassa esitellyt vaiheet. Alkutekijänä toimineet tuotekehityksen tarve ja tavoiteltavat arvot tulivat selkeästi esille ja lisäksi suunnittelussa huomioitiin yrityksen toimita-ajatus ja halu vastata asiakkaiden tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys, brändäys ja tuotteiden pakkaukset vastasivat teoriaan osittain, sillä yrityksen omat toimintatavat vaikuttivat tuloksiin omilta osin. Suurin ero teorian ja käytännön välillä tapahtui kustannuslaskennassa, jossa tuotekohtaisia laskelmia ei tehty, vaan hinnoittelussa käytettiin apuna jo myynnissä olleiden vastaavien tuotteiden hintoja.
Tuotekehitystyön alussa asetetut tavoitteet onnistuivat toimeksiantajan toiveiden mukaisesti ja uudet ruokatuotteet liitettiin osaksi ravintolapalveluiden tuotevalikoimaa. Teoria tuki käytännön toteutusta ja toimi hyvänä tulosten vertailukohteena. Kehittämiskohteena tuotekehitykseen voisi ottaa mukaan tarkat kustannuslaskelmat jo alusta lähtien, jotta prosessissa syntyneiden uusien tuotteiden kannattavuus ja tuottavuus olisi helposti selvitettävissä. Lisäksi harjoittelujakson lopussa aloitettua opiston ravintolapalveluiden sisäistä tilauslomaketta voisi kehittää jotta, tieto valmistettavista tuotteista olisi jokaisen ravintolapalveluiden työntekijän nähtävillä ja jotta tuotteiden liikkuvuus keittiön ja Tilapuodin välillä monipuolistuisi ja kasvaisi.
Kehitystyön suunnitteluprosessi, tuotetestaukset, ja trendit tapahtuivat samankaltaisesti kuin teoriassa esitellyt vaiheet. Alkutekijänä toimineet tuotekehityksen tarve ja tavoiteltavat arvot tulivat selkeästi esille ja lisäksi suunnittelussa huomioitiin yrityksen toimita-ajatus ja halu vastata asiakkaiden tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys, brändäys ja tuotteiden pakkaukset vastasivat teoriaan osittain, sillä yrityksen omat toimintatavat vaikuttivat tuloksiin omilta osin. Suurin ero teorian ja käytännön välillä tapahtui kustannuslaskennassa, jossa tuotekohtaisia laskelmia ei tehty, vaan hinnoittelussa käytettiin apuna jo myynnissä olleiden vastaavien tuotteiden hintoja.
Tuotekehitystyön alussa asetetut tavoitteet onnistuivat toimeksiantajan toiveiden mukaisesti ja uudet ruokatuotteet liitettiin osaksi ravintolapalveluiden tuotevalikoimaa. Teoria tuki käytännön toteutusta ja toimi hyvänä tulosten vertailukohteena. Kehittämiskohteena tuotekehitykseen voisi ottaa mukaan tarkat kustannuslaskelmat jo alusta lähtien, jotta prosessissa syntyneiden uusien tuotteiden kannattavuus ja tuottavuus olisi helposti selvitettävissä. Lisäksi harjoittelujakson lopussa aloitettua opiston ravintolapalveluiden sisäistä tilauslomaketta voisi kehittää jotta, tieto valmistettavista tuotteista olisi jokaisen ravintolapalveluiden työntekijän nähtävillä ja jotta tuotteiden liikkuvuus keittiön ja Tilapuodin välillä monipuolistuisi ja kasvaisi.