Bemötande av barn i småbarnspedagogisk verksamhet ur ett genusperspektiv : En litteraturstudie

Abstract

Genus berör oss alla och speglar starkt samhällets utveckling och således vår syn på människan. Genus är en social struktur och påverkas av djupt inrotade kulturella och samhälleliga strukturer som har sin grund i biologisk fördelning. Pojkar och flickor bemöts olika i småbarnspedagogisk verksamhet. Detta begränsar barnets identitetsutveckling, lärande och således barns rättigheter. Den professionella utgår ofta från barnet som en representant för sitt biologiska kön, vilket leder till att individen blir osynlig i verksamheten. I detta arbete fördjupar jag mig i hur de professionella inom småbarnspedagogisk verksamhet bemöter barnen, ur ett normkritiskt genusperspektiv. Temat är aktuellt då gensussensitiv pedagogik synligt tas upp i grunderna för planen för småbarnspedagogiken. Mina frågeställningar som jag söker svar på i detta arbete är följande: På vilka sätt bemöts flickor och pojkar olika i småbarnspedagogisk verksamhet? och Hur reflekterar personalen i småbarnspedagogisk verksamhet kring genus? Som datainsamlingsmetod för detta arbete användes litteraturstudie. Åtta vetenskapliga artiklar analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. Arbetets tyngdpunkt ligger på den professionella och hens förhållande till samhället samt genussensitivitet i förhållande till den professionella. Som teoretisk referensram i detta arbete används socialpedagogik och normkritisk pedagogik. Ur artiklarna går att urskilja ofta och regelbundet uppkommande temata som binder artiklarna samman. Dessa temata gick att kategoriseras i två grupper: Samhällets roll i ett barns liv och Den professionellas roll i ett barns liv. Studien stöder tidigare forskningar med att påvisa att flickor och pojkar bemöts olika och utgående från deras biologiska kön. Vuxna begränsar ofta omedvetet barnens beteende genom att i situationer där den professionella är i maktposition omedvetet använder sin möjlighet att styra barnet enligt samhällets normer och vad som är acceptabelt könsrelaterat beteende, genom bland annat kommunikation och organisering av utrymmen. Personal inom småbarnspedagogisk verksamhet upplever att de varken under sin studietid eller under sin arbetstid fått eller får tillräckligt med information om genussensitivt bemötande och -pedagogik. Professionella har även en uppfattning av sig själva och om verksamheten som jämställd då forskningar påvisar att det i själva verket inte är så. Skillnaden mellan tolkad teori och praktik är stor. Barnet påverkas direkt av de kulturella och samhälleliga faktorer som vuxnas attityder och synsätt är präglade av.

Sosiaalinen sukupuoli koskettaa meitä kaikkia ja heijastaa voimakkaasti yhteiskunnan kehitystä ja siten meidän näkemyksiämme ihmisistä. Sukupuoli on sosiaalinen rakenne ja siihen vaikuttavat syvälle juurtuneet kulttuuriset ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka perustuvat biologiseen jakautumiseen. Poikia ja tyttöjä kohdellaan eri tavoin varhaiskasvatuksessa. Tämä rajoittaa lapsen identiteetin kehittymistä, oppimista ja siten lasten oikeuksia. Varhaiskasvattaja kohtaa lapsen usein biologisen sukupuolensa edustajana, mikä johtaa yksilön näkymättömyyteen ryhmässä. Tässä opinnäytetyössä syvennyn siihen, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset työssään kohtaavat lapset, normikriittisestä näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, sillä sukupuolisensitiivisyys mainitaan selkeästi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin tyttöjen ja poikien kohtaaminen eroaa toisistaan varhaiskasvatuksessa? ja Mikä on varhaiskasvattajien näkemys sukupuolisensitiivisestä toiminnasta? Tämän opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta. Kahdeksan tieteellistä artikkelia analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin avulla. Työn painopiste on varhaiskasvattajassa. Mikä on varhaiskasvattajan suhde yhteiskuntaan sekä sukupuolisensitiivisyys suhteessa varhaiskasvattajaan. Teoreettisena viitekehyksenä tässä työssä käytetään sosiaalipedagogiaa ja normikriittistä pedagogiaa. Artikkeleista nousi esille säännöllisesti esiintyviä teemoja, jotka sitovat artikkelit yhteen. Nämä aiheet jaettiin kahteen ryhmään: Yhteiskunnan rooli lapsen elämässä ja Varhaiskasvattajan rooli lapsen elämässä. Opinnäytetyö tukee aiempaa tutkimusta osoittamalla, että tyttöjä ja poikia kohdataan varhaiskasvatuksessa eri tavoin. Aikuiset rajoittavat usein tiedostamatta lasten käyttäytymistä tilanteissa, joissa varhaiskasvattaja on valta asemassa, käyttämällä kykyään hallita lasta yhteiskunnan normien mukaisesti siten, mikä on hyväksyttävää sukupuoleen liittyvää käyttäytymistä muun muassa kommunikaatiolla ja tilojen järjestämisellä. Varhaiskasvattajat kokevat, että he eivät saa tai ole saaneet riittävästi tietoa sukupuolisensitiivisestä kohtaamisesta opintojensa tai työelämänsä aikana. Varhaiskasvattajilla on myös näkemys itsestään ja toiminnasta tasa-arvoisina, vaikka tutkimukset osoittavat, että näin ei todellisuudessa ole. Tulkitun teorian ja käytännön välinen ero on suuri. Aikuisten asenteet ja näkemykset ovat vahvasti kytköksissä kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin ja vaikuttavat suoraan lapsiin.

Gender affects all of us and strongly reflects the development of society and thus our view of the world. Gender is a social structure and is influenced by deeply ingrained cultural and social structures that are based on biological distribution. Boys and girls are treated differently in early childhood education. This limits the child's identity development, learning and there for children's rights. Early childhood educators often see the child as a representative of their biological sex, which leads to the individual becoming invisible in the group. In this thesis, I deepen my understanding of how early childhood educators approach children, from a norm-critical perspective. The topic is important as gender sensitive pedagogy is visibly included in the National Core Curriculum for ECEC (Early Childhood Education and Care) (2016). My research questions in this thesis are: In what ways are girls and boys treated differently in early childhood education? and How do early childhood educators reflect on gender sensitive teaching? As a data collection method for this work, literature study was used. Eight theoretical articles were analyzed using qualitative content analysis. The emphasis of this thesis is on the early childhood educator and its relation to society, and gender sensitivity in relation to the early childhood educator. As a theoretical frame for this thesis, social pedagogy and norm-critical pedagogy are used. Frequently and regularly occurring themes can be found from the articles that bind the articles together. These themes were categorized into two groups: The role of society in a child's life and The role of the early childhood educator in a child's life. The study supports previous research by demonstrating that girls and boys are treated differently based on the child’s biological sex. Adults often unconsciously limit children’s behavior, in situations where the early childhood educator is in the position of power, by using its ability to control the child according to society's norms and what is acceptable gender-related behavior, through, among other things, communication and organization of play areas. Early childhood educators find that they have neither received nor are receiving enough information about gender sensitivity and gender sensitive pedagogy during their studies or during their professional career. Early childhood educators also have an opinion of themselves and about the curriculum as equal. There is a large gap between interpreted theory and practice. The child is directly affected by the cultural and societal factors that the adults' attitudes and views are influenced by.