Kotihoidon työntekijöiden kokemuksia psykoottisista ja itsetuhoisista asiakkaista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden kokemuksia psykoottisista ja itsetuhoisista kotihoidon asiakkaista. Tutkimuskysymysten avulla pyrittiin saamaan laadullista tietoa kotihoidon työntekijöiden kokemuksista psykoottisista ja itsetuhoisista asiakkaista sekä varomerkeistä, jotka edelsivät näitä vakavia mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi työssä kartoitettiin tietoja ja taitoja, joita hoitajat toivoivat hallitsevansa toimiessaan näiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Tavoitteena oli edistää psykoottisten ja itsetuhoisten kotihoidon asiakkaiden varhaista avun saantia.

Menetelmänä työssä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä kotihoidon työntekijöille. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä sekä lyhyen alkuselvityksen vastaajien työtaustoista. Saatu materiaali analysoitiin aineistolähtöisesti.

Kotihoidon työntekijät toivat esille paljon havaintoja itsetuhoisuuden ja psykoottisuuden ilmenemisestä sekä niihin liittyvistä varhaisista ennakko-oireista, mutta myös haasteita näiden tunnistamisessa. Työntekijät kuvasivat kehittämistoiveitaan omissa vuorovaikutuksellisissa taidoissa sekä psyykkisen voinnin arviointikyvyissä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että kotihoidon työntekijät kokevat tarvetta lisäkoulutukselle mielenterveyden häiriöiden tunnistamisen osalta, sekä lisää resursseja hoitotyön laadukkaaseen toteuttamiseen. Kotihoidon työntekijät saattavat hyötyä kirjallisesta toimintaohjeesta psykoottisten ja itsetuhoisten asiakkaiden kohtaamisten tueksi.

The purpose was to examine the home care staff´s experiences of psychotic and selfdestructive clients. The aim was to improve the access to help for psychotic and selfdestructive clients in home care.

The data were collected through a questionnaire sent via email to nursing staff working in Tampere home care. The questionnaire included open questions as well as a short introduction about the occupational background of the participant. The data were analysed inductively.

The staff brought up several observations about the expressions of self-destructiveness and psychosis as well as their prodromal symptoms. However, participants found it sometimes challenging to identify these symptoms. The staff found that they need to improve their communication skills as well as their abilities to evaluate mental well-being of their clients

In conclusion, the staff working for home care services found it necessary to receive more training to identify mental health problems as well as more resources to carry out high-quality nursing. It might be helpful to share written handouts about how to encounter psychotic and self-destructive clients.