Potilaan turvallisen ja oikea-aikaisen kotiuttamisen kriteerit ja arviointi : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kartoittaa, mitä potilaan kotiuttamisessa tulee huomioida. Tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa työelämätaholle liittyen potilaan kotiuttamiseen ja sen arviointiin. Toive opinnäytetyön aiheesta tuli työelämätaholta Pirkkalan terveyskeskussairaalalta. Tutkimustehtävinä oli selvittää, mitkä ovat aikuispotilaan turvallisen ja oikea-aikaisen kotiuttamisen edellytykset, millainen on aikuispotilaan oikea-aikainen ja turvallinen kotiutus – mitkä ovat sen kriteerit ja mitä arvioinnissa tulee huomioida sekä mitä tulee huomioida oikea-aikaisessa ja turvallisessa aikuispotilaan kotiutuksessa.

Opinnäytetyön aihe rajattiin koskemaan vain aikuispotilaita. Tiedonhaku tehtiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin, kuten PubMed, Cinahl ja Medic. Opinnäytetyöhön valikoitui kuusi artikkelia. Artikkelit analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tuloksista ilmeni, että potilaan hyvin suunniteltu kotiuttaminen varmentaa turvallisen kotiuttamisen, jonka myötä potilaan on helpompi huomioida terveydentilansa ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat. Potilaan terveydentila vaikutti kotiuttamisen suunnittelemiseen ja kotiutumisen ajankohtaan. Kotiutumisen oikea-aikaisuus oli huomioitu, kun potilas oli sisäistänyt tarvittavat tiedot sairastumisestaan. Potilaan kotiolojen ja tarvittavien palveluiden kartoittaminen oli osa turvallista kotiutumisprosessia. Ennen kotiutumista tulee selvittää potilaan kodin olosuhteet, mahdollisten palveluiden ja apuvälineiden tarpeellisuus. Potilaan ohjaamiseen tulee kiinnittää huomiota potilaan kotiuttamisessa. Lääkityksen ajantasaisuus ja potilaan ohjaaminen lääkityksensä hoidossa oli huomioitava ennen potilaan kotiutumista. Hoidon jatkuvuuden turvaamisen kannalta oli tärkeää ohjata potilasta millaisten oireiden ilmaantuessa tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa ilmenee, kuinka merkittävässä roolissa potilaan ohjaaminen on kotiutumisessa. Ohjaamisen tulisi alkaa heti potilaan saapuessa sairaalaan, jotta potilas pystyy osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun. Tällä tavoin saadaan varmistettua myös potilaan hoidon jatkuvuus kotiutumisen jälkeen. Kehittämisehdotuksena on, että potilaan ohjausta tulisi lisätä ja ohjaamisen merkitystä korostaa, jotta potilaalla on valmiudet selvitä kotona.

The purpose of this study was to gather information about what should be paid attention to when a patient is going to be discharged. The study was conducted for the health care center of Pirkkala. This study can be useful also for other health care professionals.

The approach of this study was a literature review. This study considers only adult patients. The study consisted of six articles which were searched from databases such as PubMed, Cinahl and Medic. The results were analysed using content analysis.

The results showed that for safety and timely patient discharge it is important to take into account home conditions and services, safeguarding continuity of care, timely discharge, discharge planning, patient education, medication and patient health status. Results also showed that a patient should be guided for what kind of symptoms to contact health care center after discharging.

The findings indicated that it is important that patient education and discharge planning start from the day of admission. It prepares a patient for discharge. Further studies are needed to provide information on patients´ experiences of discharge.