Oppimista vai määrämuotoista raportointia? : kokemuksia ESR-hankkeista

Abstract

Kehittämishankkeessa selvitettiin miten Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden loppuraportointia voidaan kehittää tehokkaammin palvelemaan hankkeiden toteuttajia, rahoittajia ja hankkeisiin osallistujia. Kysymystä tarkasteltiin erilaisten julkaisujen, hankearviointien ja Etelä-Pohjanmaalla toteutettujen ESR -hankkeiden loppuraporttien analyysin avulla.

Kehittämishankkeessa luotiin kuva oppimisesta osana hankkeiden toteuttamista. Kehittämishankkeessa koottiin perustieto hanketoiminnan määrämuotoisesta raportoinnista. Kirjallisuuteen tutustumalla hahmotettiin kokemuksellisen oppimisen ja projektioppimisen merkitys hankkeen toteuttamisessa ja hanketoiminnan itsearvioinnin osana. Kehittämishankkeessa käytiin läpi 54 Etelä – Pohjanmaalla toteutetun ESR -hankkeen loppuraportit. Hankkeiden loppuraporteissa ilmoitettuja asioita verrattiin hankkeiden ulkoisen arvioinnin tuottamiin tietoihin. Loppuraporteista puuttuu tieto hankkeiden laadullisesta toteutumisesta ja niistä oppimiskokemuksista joita hankkeiden toteuttamisen aikana saadaan.

Kehittämishankkeen aikana selvisi että hankkeiden loppuraportoinnin kehittämiseen tarvitaan reflektoivaa keskustelua hankkeiden toteuttajien ja hankkeita ”tilaavien” rahoittajien välillä. Määrämuotoinen kirjallinen raportointi ei anna todellista kuvaa hankkeiden moninaisista vaikutuksista ja tuloksista. Loppukeskustelussa käydään yhdessä läpi hankkeen toteutuminen hankesuunnitelman mukaan ja keskustellaan hankkeen toteuttamista hidastaneista ja viivyttäneistä asioista sekä hankkeen toteuttamista edistäneistä asioista.

Kehittämistyön tuloksia hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Kehittämishankkeen tuloksista työstetään hankkeiden loppukeskustelun asialista, jota kokeillaan ja muokataan siinä vaiheessa, kun kuluvan ohjelmakauden hankkeita päättyy.

In this development project it was studied, how the final reports of the projects financed by the European Social Fund (ESF) could be improved so that the reports could contribute more efficient the needs of those accomplishing, financing or participating the projects. The question was studied by analysing different publications, project evaluations and the final reports of ESF-projects accomplished in South Ostrobothnia.

This development project made a view how learning is realized as a part of the accomplishing of the projects. A basic knowledge how the projects are quided to report in a structured form was gathered. The litterature study gave a view what is the relevance of experiential learning and project learning in ESF-projects and as a part of self-evaluation. 54 final reports of ESF-projects accomplished in South Ostrobothnia were read through. The facts written in the final reports were compared to the information gathered during the external evaluation of the projects. The final reports do not include any argumentation either about the qualitative results or learning experiences the project have had.

This development project shows that to improve the final reports, a reflecting discussion is needed between those accomplishing the projects and those “buyers” which finance the projects. The structured form of the final report does not give the whole picture of the diversiformed influences and results of the projects. The final discussion is a place where the co-operators can compare the results to the plan as well as to discuss about the possible restrainers or advances occurred during the project.

The results of this develpment project are utilized in the Centre for Economic Development, Transport and the Environment in South Ostrobothnia to make a list of issues which should be discussed in the final discussions with the projects. The list and the discussions will be experimented as a new method.