Ryhmämuotoinen tutustumiskokoontuminen aloittavaan varhaiskasvatusyksikköön. : Toimintamalli työntekijöille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää varhaiskasvatuksen työntekijöille toimintamalli. Toimintamalli ohjaa toteuttamaan ryhmämuotoisen tutustumiskokoontumisen. Tutustumiskokoontumisessa työntekijät ja hoidossa aloittavat lapset sekä heidän perheensä tapaavat. Opinnäytetyössä toteutettiin ryhmämuotoinen tutustumiskokoontuminen pilottikokeiluna Luontopäiväkoti Mustikkaan.

Opinnäytetyössä on pyritty avaamaan varhaiskasvatuspalvelun, esi- ja ydinpalvelun rajapinnalla olevaa osaa ja toimintasisällön merkitystä syvästi sekä kuvaamaan palveluntuottamiseen vaikuttavat seikat ja asiakkaaksi tulon vaiheet. Asiakkaaksi tulon alkuvaihetta käsitellään kontekstissa sopeutuminen päivähoitoon, ryhmäytyminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Tässä keskeisiä käsitteitä ovat sosiaaliset taidot, turvallinen ryhmä, yhteisöllisyys ja lapsen iän vaikutus ryhmäytymiseen.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössä on käytetty palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun käyttöön sosiaali- ja terveysalla on erityisiä vahvuuksia, koska alan ammattilaisilla on kompetenssi ja vahvuus ymmärtää ja kiinnostua ihmismielestä ja siihen liittyvästä toiminnasta. Opinnäytetyöhön sisältyy palvelumuotoilun ja laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöä, jotka toteutuivat 2018 kesä-elokuussa seuraavasti: Havainnointikertoja kaksi, konsultointeja kuusi sekä yksi ryhmähaastattelu ja Webropol-kysely. Tutkimusaineistoa havainnoinnissa kerättiin Luontopäiväkodin toimitiloista ja varhaiskasvatuksessa aloittavien lasten sekä heidän perheiden, yhteensä 110 henkilöä, osallistumisesta tutustumiskokoontumiseen. Muutoin yhteiskehittämisryhmänä toimi Luontopäiväkoti Mustikan esimies ja 4 työntekijää.

Tutusmiskokoontumisessa toteutunut suunnitelmallinen sekä spontaani toiminta pääsääntöisesti edisti ja tuki asetettuihin tavoitteisiin pääsyä. Ryhmämuotoisessa tutustumiskokoontumisessa askartelu mahdollisti osallistujien virittäytymisen tutustumiseen. Se edisti lapsen kiinnittymistä tilaan konkreettisesti nimikylttiaskartelulla. Leikki oli monipuolisesti ryhmäytymistä tukevaa toimintaa, jolloin työntekijöiden ohjaava tai pedagoginen toiminta ei ole keskeisessä osassa. Tutustumiskokoontumisen ilmapiiri oli salliva ja se tuki ryhmäytymisen ja tutustumisen alkamista. Ryhmämuotoinen tutustumiskokoontuminen ei mahdollista työntekijän syvällisempää tutustumista lapsiin ja perheisiin, vaan siihen tarvitaan enemmän aikaa ja toisen tyyppistä toimintaa.

The objective of the thesis was to develop A operations model for early childhood education (ECEC)workers. The operations model controls the implementation of a group-based get-to-know gathering, assembly for ECECworkers and children and families how´s going to be a customer of ECEC. In the thesis a group-based get-to-know gathering was organized as a pilot experiment on the Naturedaycare Mustikka.

The purpose of the thesis was to open up the importance of context adaptation to daycare, grouping and factors affecting it. And also to describe structures affecting service delivery and the steps of becoming a customer. The key concepts are social skills, a safe group, communality and the influence of the child's age on grouping. Selected used functions for the get-to-know gathering were play and crafts. The functions possibilities and the meanings are presented in the theoretical framework.

Research-based development has been used for service design. In addition to service design the thesis includes the use of apply qualitative research methods and collected data in June-August 2018 as follows: There were two observation times, six consultations, one group interview and a Webropol survey. The observation was made at daycare operational environment and research data of observation material, a total of 110 children and their families how were participating in the get-to-know gathering. Partners in cooperation was the Naturedaycare Mustikka's top manager and 4 employees.

The atmosphere of an get-to-know gathering was permissible and supported the start of grouping and acquaintance. The planned and spontaneous activities that took place in the get-to-know gathering mainly promoted and supported access to the set objective for a development. In a group-based get-to-know gathering crafting enabled participants to get tuned. The play was a multifaceted grouping support activity, where the control or pedagogical activity of the employees is not a key part. A group-based meeting does not allow for ECECworkers deeper connection to children and families and professional deeper relation requires more time and another type of activity.