Omatyöntekijyys turvakodissa : turvakotityön suola

Abstract

Opinnäytetyö on tutkimus omatyöntekijäkäytännöstä turvakodissa. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Suomen turvakotien erilaisia omatyöntekijäkäytäntöjä, käytännön toteutumista ja merkityksiä sekä löytää hyviä tapoja toteuttaa käytäntöä.

Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä on käytetty kyselytutkimusta, turvakotien henkilökunnalle. Kyselytutkimuksen aineiston ja opinnäytetyön tutkimuskirjallisuuteen perustuvasta teoriasta on etsitty tilastollisen päättelyn ja laadullisen analyysin välinein vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Tulokset osoittavat Suomen 27:stä eri turvakodista, 25:ssä olevan käytäntönä nimetä omatyöntekijä asiakkaille turvakotijakson ajaksi. Aineiston perusteella turvakodit, käytännöt ja työntekijöiden kokemukset eroavat toisistaan monin tavoin. Yleisempänä käytäntönä on nimetä omatyöntekijä yli kolme vuotiaille asiakkaille ja toisena omatyöntekijäparin nimeäminen koko perheelle.

Turvakodissa omatyöntekijäkäytännön tavoitteina ovat työntekijän työpanoksen keskittäminen, työn kokonaisvaltainen hahmottaminen, luottamuksellinen ja turvallinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen palvelun toteuttaminen. Näiden toteutumisessa työntekijän sitoutumisella ja laaja-alaisella osaamisella on suuri merkitys käytännön toteutumisen kannalta. Omatyöntekijän vastuualueena ja vastuuna on turvakodista asiakkaalle tarjottavan kokonaisvaltaisen tuen mahdollistaminen. Tässä painottuvat säännölliset omatyöntekijätapaamiset, joissa painopisteenä on asiakkaan kohtaaminen ja psykososiaalinen kriisituki.

Käytäntö lisää työssäjaksamista ja asiakkaan hyvinvointia sekä palvelun vaikuttavuutta. Toimimattomana käytäntö voi tuottaa myös työnkuormittavuutta ja epätasa-arvoista palvelua.

Kehittämistarpeiksi nousivat muun muassa asiakastyönsuunnitelman hyödyntämisen lisääminen, yhteistyön ja tehtävän sisältöjen terävöittäminen, yhteisesti sovittujen käytäntöjen toteuttamisen vahvistaminen sekä asiakkaan tietoisuuden lisääminen oman työntekijän olemassaolosta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat turvakodeissa olevan paljon hyviä käytäntöjä, joiden avulla omatyöntekijyyttä on mahdollisuus kehittää yhteiseksi vaikuttavaksi työmenetelmäksi turvakodeissa.

The objective of this study was to gather information about the practices of personal workers in Finnish shelter homes and consequently finding adequate ways to implement these in daily routines.

This research was carried out in a qualitative manner and included a survey with staff members of various shelter homes in Finland and hence the results in this thesis are partly based on the experiences of individuals working within these institutions. Moreover, by consulting literature sources and qualitative analyzing the data provided by the questionnaire, this paper addresses the research questions at hand.

The results suggest that 24 out of the 27 shelters of Finland assign a personal worker to the client. Furthermore the survey shows that the shelter homes, their work practices and employee experiences differ in manifold ways. The prevailing practice seems to be the allocating of a personal worker for children over three years of age. The second common practice is to offer the whole family support by means of a personal worker.

In addition, this approach of assigning personal workers for clients was considered important so that the client needs are being taken in consideration and to provide affective service. In one hand it is important to establish a safe and confidential relationship with the clients and on the other hand the professionalism and commitment of the staff play a big role. Among other things these factors increase coping at work, customer well-being and the overall quality of the services provided. Subsequently, it can be concluded that these aspects are paramount in avoiding dissatisfaction and varying customer service at shelters.

Considering the diverse aspects around this subject it can be concluded that the requirements for a successful development rely among other things on using the client plan as one of the work tools, strengthening commonly agreed practices and raising customers awareness of having a personal worker.

In conclusion the results show that there are numerous valuable practices, which provide the opportunity to develop even more effective working methods and better services for employees and clients of shelter homes in the future.