Omatyöntekijyys turvakodissa : turvakotityön suola
Jussila, Mari (2019)
Jussila, Mari
Turun ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902122238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902122238
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tutkimus omatyöntekijäkäytännöstä turvakodissa. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Suomen turvakotien erilaisia omatyöntekijäkäytäntöjä, käytännön toteutumista ja merkityksiä sekä löytää hyviä tapoja toteuttaa käytäntöä.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä on käytetty kyselytutkimusta, turvakotien henkilökunnalle. Kyselytutkimuksen aineiston ja opinnäytetyön tutkimuskirjallisuuteen perustuvasta teoriasta on etsitty tilastollisen päättelyn ja laadullisen analyysin välinein vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tulokset osoittavat Suomen 27:stä eri turvakodista, 25:ssä olevan käytäntönä nimetä omatyöntekijä asiakkaille turvakotijakson ajaksi. Aineiston perusteella turvakodit, käytännöt ja työntekijöiden kokemukset eroavat toisistaan monin tavoin. Yleisempänä käytäntönä on nimetä omatyöntekijä yli kolme vuotiaille asiakkaille ja toisena omatyöntekijäparin nimeäminen koko perheelle.
Turvakodissa omatyöntekijäkäytännön tavoitteina ovat työntekijän työpanoksen keskittäminen, työn kokonaisvaltainen hahmottaminen, luottamuksellinen ja turvallinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen palvelun toteuttaminen. Näiden toteutumisessa työntekijän sitoutumisella ja laaja-alaisella osaamisella on suuri merkitys käytännön toteutumisen kannalta. Omatyöntekijän vastuualueena ja vastuuna on turvakodista asiakkaalle tarjottavan kokonaisvaltaisen tuen mahdollistaminen. Tässä painottuvat säännölliset omatyöntekijätapaamiset, joissa painopisteenä on asiakkaan kohtaaminen ja psykososiaalinen kriisituki.
Käytäntö lisää työssäjaksamista ja asiakkaan hyvinvointia sekä palvelun vaikuttavuutta. Toimimattomana käytäntö voi tuottaa myös työnkuormittavuutta ja epätasa-arvoista palvelua.
Kehittämistarpeiksi nousivat muun muassa asiakastyönsuunnitelman hyödyntämisen lisääminen, yhteistyön ja tehtävän sisältöjen terävöittäminen, yhteisesti sovittujen käytäntöjen toteuttamisen vahvistaminen sekä asiakkaan tietoisuuden lisääminen oman työntekijän olemassaolosta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat turvakodeissa olevan paljon hyviä käytäntöjä, joiden avulla omatyöntekijyyttä on mahdollisuus kehittää yhteiseksi vaikuttavaksi työmenetelmäksi turvakodeissa.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmänä on käytetty kyselytutkimusta, turvakotien henkilökunnalle. Kyselytutkimuksen aineiston ja opinnäytetyön tutkimuskirjallisuuteen perustuvasta teoriasta on etsitty tilastollisen päättelyn ja laadullisen analyysin välinein vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tulokset osoittavat Suomen 27:stä eri turvakodista, 25:ssä olevan käytäntönä nimetä omatyöntekijä asiakkaille turvakotijakson ajaksi. Aineiston perusteella turvakodit, käytännöt ja työntekijöiden kokemukset eroavat toisistaan monin tavoin. Yleisempänä käytäntönä on nimetä omatyöntekijä yli kolme vuotiaille asiakkaille ja toisena omatyöntekijäparin nimeäminen koko perheelle.
Turvakodissa omatyöntekijäkäytännön tavoitteina ovat työntekijän työpanoksen keskittäminen, työn kokonaisvaltainen hahmottaminen, luottamuksellinen ja turvallinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen palvelun toteuttaminen. Näiden toteutumisessa työntekijän sitoutumisella ja laaja-alaisella osaamisella on suuri merkitys käytännön toteutumisen kannalta. Omatyöntekijän vastuualueena ja vastuuna on turvakodista asiakkaalle tarjottavan kokonaisvaltaisen tuen mahdollistaminen. Tässä painottuvat säännölliset omatyöntekijätapaamiset, joissa painopisteenä on asiakkaan kohtaaminen ja psykososiaalinen kriisituki.
Käytäntö lisää työssäjaksamista ja asiakkaan hyvinvointia sekä palvelun vaikuttavuutta. Toimimattomana käytäntö voi tuottaa myös työnkuormittavuutta ja epätasa-arvoista palvelua.
Kehittämistarpeiksi nousivat muun muassa asiakastyönsuunnitelman hyödyntämisen lisääminen, yhteistyön ja tehtävän sisältöjen terävöittäminen, yhteisesti sovittujen käytäntöjen toteuttamisen vahvistaminen sekä asiakkaan tietoisuuden lisääminen oman työntekijän olemassaolosta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat turvakodeissa olevan paljon hyviä käytäntöjä, joiden avulla omatyöntekijyyttä on mahdollisuus kehittää yhteiseksi vaikuttavaksi työmenetelmäksi turvakodeissa.