Osaamisen siirtäminen ja henkilöstön kompetenssin kehittäminen matkapuhelinverkon käyttöönotossa
Hurskainen, Simo (2010)
Hurskainen, Simo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060411511
Tiivistelmä
Tieto Oyj laajentaa yritystoimintaansa Intian ja Kiinan markkinoille mm. matkapuhelinverkkojen käyttöönoton ja ylläpidon osalta. Tämän vuoksi näihin maihin tarvitaan osaamista, joka kattaa asiakkaan korkeat vaatimukset. Intiasta ja Kiinasta saadaan edullista työvoimaa, mutta heidän tehokas kouluttaminen ja oppiminen ovat yritystoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä.
Kehitystehtävän tarkoituksena oli luoda tehokas koulutusputki Tieto Oyj:lle. Työn tarkoituksena oli selvittää sopivimmat ja tehokkaimmat koulutusmenetelmät, oppimistyö¬kalut ja -ympäristöt kansainväliseen koulutusputkeen sekä vertailla lähi- ja etäkoulutuksen tuloksellisuutta oppimisen kannalta.
Tutkimusongelmana kehitystehtävässä oli löytää tehokkaat koulutus- ja oppimis¬menetelmät Tieto Oyj:n kansainväliseen koulutusputkeen. Tutkimuskohteina oli ryhmä kiinalaisia ja ryhmä intialaisia, jotka osallistuvat kyseiseen koulutusputkeen. Koulutusputki toteutettiin ensin kiinalaisille lähiopiskeluna ja tämän jälkeen intialaisille etäopiskeluna. Koulutusmenetelminä käytettiin esittelyä, itseopiskelua, luentoja, harjoituksia, oppimispäiväkirjaa ja osallistujat opettavat -menetelmää.
Lähi- ja etäkoulutuksen tuloksellisuuden vertailemiseksi oppimisen kannalta sekä tehokkaiden koulutus- ja oppimis¬menetelmien selvittämiseksi ryhmien oppimista mitattiin ja selvitettiin lähtötaso-, väli- ja lopputestin, oppimispäiväkirjan, palautekeskustelujen, itsearviointien ja harjoitustöiden avulla. Mitattavat asiat olivat määritetty asiakkaan listaamista vaatimuksista koulutusputken sisällölle.
Lopputestien tulosten perusteella parhaimmat oppimistulokset saavutetaan lähikoulutuksella. Huonot oppimistulokset etäkoulutuksesta selittyvät suurimmaksi osaksi heikentyneen kontrollin, puuttuvan käytännöntyöskentelyn, kommunikoinnin ja kulttuurierojen vuoksi.
Koulutuksissa havaittujen ja opittujen asioiden, kustannuspaineiden sekä käytettävissä olevan budjetin perusteella mietittiin, millainen olisi optimaalinen koulutusputki. Päädyttiin siihen, että optimaalinen koulutusputki olisi kombinaatio lähi- ja etäkoulutuksesta.
Optimaalisessa koulutusputkessa huonona asiana olisivat kustannukset, jotka aiheutuisivat kouluttajan kahden viikon matkasta kohdemaahan. Hyvänä asiana puolestaan olisi koulutettavien osaamisen korkea taso. Tämä konkretisoituisi käytännössä pienempinä asiakasreklamointimäärinä ja lyhyempinä toimitusaikoina. Optimaalisen koulutusputken etuna olisi myös korkea kompetenssi, joka lisäisi yrityksen kilpailukykyä.
Kehitystehtävän tarkoituksena oli luoda tehokas koulutusputki Tieto Oyj:lle. Työn tarkoituksena oli selvittää sopivimmat ja tehokkaimmat koulutusmenetelmät, oppimistyö¬kalut ja -ympäristöt kansainväliseen koulutusputkeen sekä vertailla lähi- ja etäkoulutuksen tuloksellisuutta oppimisen kannalta.
Tutkimusongelmana kehitystehtävässä oli löytää tehokkaat koulutus- ja oppimis¬menetelmät Tieto Oyj:n kansainväliseen koulutusputkeen. Tutkimuskohteina oli ryhmä kiinalaisia ja ryhmä intialaisia, jotka osallistuvat kyseiseen koulutusputkeen. Koulutusputki toteutettiin ensin kiinalaisille lähiopiskeluna ja tämän jälkeen intialaisille etäopiskeluna. Koulutusmenetelminä käytettiin esittelyä, itseopiskelua, luentoja, harjoituksia, oppimispäiväkirjaa ja osallistujat opettavat -menetelmää.
Lähi- ja etäkoulutuksen tuloksellisuuden vertailemiseksi oppimisen kannalta sekä tehokkaiden koulutus- ja oppimis¬menetelmien selvittämiseksi ryhmien oppimista mitattiin ja selvitettiin lähtötaso-, väli- ja lopputestin, oppimispäiväkirjan, palautekeskustelujen, itsearviointien ja harjoitustöiden avulla. Mitattavat asiat olivat määritetty asiakkaan listaamista vaatimuksista koulutusputken sisällölle.
Lopputestien tulosten perusteella parhaimmat oppimistulokset saavutetaan lähikoulutuksella. Huonot oppimistulokset etäkoulutuksesta selittyvät suurimmaksi osaksi heikentyneen kontrollin, puuttuvan käytännöntyöskentelyn, kommunikoinnin ja kulttuurierojen vuoksi.
Koulutuksissa havaittujen ja opittujen asioiden, kustannuspaineiden sekä käytettävissä olevan budjetin perusteella mietittiin, millainen olisi optimaalinen koulutusputki. Päädyttiin siihen, että optimaalinen koulutusputki olisi kombinaatio lähi- ja etäkoulutuksesta.
Optimaalisessa koulutusputkessa huonona asiana olisivat kustannukset, jotka aiheutuisivat kouluttajan kahden viikon matkasta kohdemaahan. Hyvänä asiana puolestaan olisi koulutettavien osaamisen korkea taso. Tämä konkretisoituisi käytännössä pienempinä asiakasreklamointimäärinä ja lyhyempinä toimitusaikoina. Optimaalisen koulutusputken etuna olisi myös korkea kompetenssi, joka lisäisi yrityksen kilpailukykyä.