Hoitotyönopiskelijoiden ergonomiaosaaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli hoitotyönopiskelijoiden ergonomiaosaaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden ergonomiaosaamista ja kuinka paljon opiskelijoilla on tietoa ergonomisesta työskentelystä. Tavoitteena oli selvittää, mistä opiskelijat ovat hankkineet ergonomiaosaamisensa, millaiseksi opiskelijat kokevat osaamisensa, minkälaista opiskelijoiden osaaminen on ja miten ergonominen työskentely toteutuu opiskelijoiden kohdalla käytännön hoitotyössä. Tutkimusaineisto kerättiin Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Rauman toimipisteen 2006 ja 2007 aloittaneilta hoitotyönopiskelijoilta (N = 112) keväällä 2010. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja vastaukset kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, lomakkeessa oli myös yksi avoin kysymys. Vastausprosentiksi muodostui 43 %. Aineisto analysoitiin Microsoft Office Excel - laskentataulukon avulla, avoimen kysymyksen analysointiin käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina ja vastaukset havainnollistettiin kuvioin ja taulukoin. Opinnäytetyön tutkimustulosten (n=48) mukaan noin puolet opiskelijoista haluaisi lisää osaamista oman kehon hallinnasta, potilaan liikkumisen avustusmenetelmistä, potilaan siirtomenetelmistä ja erilaisten apuvälineiden käytöstä. Enemmän osaamista haluttiin hankkia koulun kautta. Opiskelijat halusivat eniten hankkia osaamista näyttöpäätetyöskentelystä, koulussa 34 ja käytännön harjoittelussa 31 vastaajaa. Ergonomiaosaamisensa arvio jakaantui pääosin tyydyttäväksi (24) ja hyväksi (20). Väittämät tiedettiin pääosin oikein, mutta esimerkiksi kehon liikekohtien huomiointi oli huonoa. Paljon vääriä vastauksia saatiin myös potilaan avustusmenetelmiä kuvaavista väittämistä. Opiskelijat yrittävät kiinnittää huomiota ergonomiseen työskentelyyn, varsinkin jos ovat saaneet tuki- ja liikuntaelinongelmia virheellisten työasentojen seurauksena, mutta useat haittatekijät usein estävät sen. Vastaajien mukaan suurin ongelma ergonomisen työskentelyn toteutumiseksi on kiire. Myös työparin virheellinen ergonomiaosaaminen ja apuvälineiden puute ovat osoittautuneet haittatekijöiksi. Jatkossa olisi mielenkiintoista suorittaa maanlaajuinen tutkimus tai pienempiä tutkimuksia aiheesta eripuolella Suomea. Tutkimuksia voitaisiin myös suorittaa ulkomailla ja vertailla eri siirtomenetelmien opetuksen vaikuttavuutta. Tutkimus voitaisiin myös suorittaa toiminnallisena tai havainnoivana tutkimuksena.

The subject of this thesis was nursing student’s competence in ergonomics. The aim of the research was to find out what the student’s competence in ergonomics is and how much they have knowledge about ergonomic working habits. The data was collected in April 2010 from the nursing student’s (n = 112) who had started their studies in 2006 and 2007 in Satakunta University of Applied Sciences, Social and Public Health Care Rauma. The study was quantitative in nature, and replies were collected with a structured form, the questionnaire form had also one open question. The answer rate in the thesis was 43%. The data was analyzed using Microsoft Office Excel - counting table, open question was analyzed by content analysis. The results were presented as frequencies and percentages, and the answers were illustrated with figures and tables. According to the results (n=48) of the thesis about half of the students would like to get more competence about personal ergonomics, the methods of patient assistance, patient transfer methods and in the use of different assistive devices. The students wanted to get the competence more through school. Most of the competence they wanted to learn was about computer ergonomics, in school 34 students and 31 students in practical trainings. The ergonomic competence self-evaluation consisted of mostly satisfactory (24) and good (20). The arguments in the questionnaire very mostly answered correctly but for example, taking notice to the bodys natural movement points was poor. A lot of wrong answers were also received concerning the methods of patient assistance in the illustrated arguments of the questionnaire. Students are trying to draw attention to ergonomic working habits, especially if they have received musculoskeletal problems as a result of incorrect working postures, but several adverse factors often prevent it. The student’s said that the biggest problem in ergonomic working is a hectic environment. Also the colleague’s incorrect working habits and the lack of assistive devices have proved to be adverse factors. In the future, it would be interesting to execute a nation-wide study or do smaller studies on various parts of Finland. The studies could also be executed abroad and compare the different helping methods of teachings effectiveness in student’s. The research could also be executed as a functional or as an observation study.