Luotonantajien yhteiskuntavastuu asiakkaista

Abstract

Kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt ja siitä aiheutuvien ongelmien vähentäminen ja ennaltaehkäisy ovat puhututtaneet paljon vuoden 2018 aikana. Keinoja on etsitty muun muassa lainsäädännön kiristämisestä ja positiivisesta luottorekisteristä. Yritysten yhteiskuntavastuullisuudelta odotetaan yhä enemmän ja sen merkitys on lisääntynyt kuluttajien, sijoittajien sekä yhteiskunnan näkökulmista.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälainen luotonantajien yhteiskuntavastuu on asiakkaista. Mikä tekee luotonantajien näkökulmasta luotonannosta yhteiskuntavastuullista, onko luotosta perittävillä koroilla ja luottoriskillä suhdetta vastuullisuuteen, mitä asiakkaiden hyvinvointiin liittyviä riskejä luotonantajat ovat tunnistaneet ja miten pyrkivät niitä ehkäisemään. Mitä hyötyjä saavat vastuullisuudesta?

Opinnäytetyön tietoperusta on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä käydään läpi yhteiskuntavastuun määritelmää ja merkitystä, sosiaalista yhteiskuntavastuuta, sidosryhmiä sekä vastuullisuusraportointia. Seuraavaksi käsitellään luotonantajien vastuullisuutta ohjaavaa Kuluttajansuojalakia sekä Finanssivalvonnan ja hyvän pankkitavan ohjeita. Viimeisenä tietoperustana käytän kuluttajien velkaantumisesta kertovia tilasto- ja tutkimustietoja.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli kaksitoista (12) kuluttajille kulutusluottoja myöntävää luotonantajaa, tutkittavista viisi oli perinteisiä pankkeja ja seitsemän oli muita luotonantajia. Aineistona käytettiin luotonantajien vuoden 2017 vuosiraportteja sekä niiden verkkosivuilla olleita vastuullisuustietoja. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2018 syyslukukauden aikana. Aineiston analyysintapana käytettiin sisällön analyysiä.

Tutkimus rajattiin koskemaan asiakkaisiin liittyvään sosiaaliseen yhteiskuntavastuuseen. Luotonantajien toimintaa säätelevästä lainsäädännöstä keskityttiin Kuluttajansuojalain 7 lukuun kuluttajaluotoista.

Tutkimuksen tuloksena luotonanto on eettisesti vastuullista silloin, kun luoton myöntäminen ei aiheuta asiakkaalle taloudellisia vaikeuksia. Useimmalle tärkeät sidosryhmät olivat työntekijät, asiakkaat ja omistajat, mutta esimerkiksi yhteiskunta tai yhteisö oli tunnistettu tärkeäksi vain kuudessa tapauksessa. Luotonmyöntöprosessit vaihtelivat kokonaan automaattisesta analyysistä kokonaisvaltaiseen henkilökohtaiseen analyysiin. Tutkittujen välillä oli eroja siinä, miten neuvovat asiakasta maksuviivästys tilanteissa. Luotoista perittävien korkojen suhde luottoriskiin ja -tappioihin oli ilmeinen, mitä korkeampaa korkoa luotonantaja perii sitä korkeampi, on niiden luottotappioprosentti.