Kuvataideopettajien maisteriohjelma verkko-opetuksena. Virt@a kehittämässä.
Hero, Laura-Maija (2009)
Hero, Laura-Maija
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901211134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901211134
Tiivistelmä
Ammatillisen Opettajan pedagogisiin opintoihin tein kehityshankkeen Taideteollisen korkeakoulun Taidekasvatuksen osaston Virt@-koulutuksesta, joka on verkko-opiskeluun perustuva kuvataideopettajien maisteriohjelma. Hankeen yleisenä tavoitteena on osallistua verkossa tapahtuvan kuvataideopetuksen kehittämiseen. Virt@ -hankkeen spesifinä päämääränä on antaa tulevalle Aalto -yliopistolle kehitysnäkymiä, etenkin kun neljättä Virt@ -koulutusta ei ole suunnitteilla. Hankkeessa kirjoitin viisi artikkelia, jotka voidaan myöhemmin julkaista sopivissa yhteyksissä, esim. Taikin julkaisuissa tai Internet keskusteluissa. Selvitin opettajiston näkemyksiä Virran kehittämiseksi, ja toisaalta pureuduin oppilaiden antamaan palautteeseen. Oppilaiden palautekyselyjä käydään läpi kolmelta lukukaudelta, lisäksi oppiladen kanssa käytiin lukuisia keskusteluja suoran palautteen keräämiseksi. Kehitysehdotukset perustuvat näin ollen opettajien artikkeleihin ja lausuntoihin, sekä oppilaskyselyihin ja oppilashaastatteluihin.Hankkeen loppuraportissa esitän kehitysehdotuksia em. tutkimusten perusteella. Yhtenä ratkaisuna etätyön hankaluuteen voitaisi etsiä Second Life tyyppisiä visuaalisia alustoja, joissa kuvan julkaiseminen ja 3Dnä oleminen on luonnollisempaa. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada opiskelija sitoutumaan oppimisympäristöön samalla tavalla kuin nykyisin sitoudutaan Facebookiin: alusta koetaan MINUN omaksi huoneeksi, olen kiinnostunut MINUN ystävistäni, ja omieni tekemisistä. Esim. Moodlessa käydään vierailemassa pakon edessä, mutta Facebookiin tahdotaan mennä jokaikisessä välissä. Jos koulutusalustat innostaisivat samanlaiseen ”oleiluun” netissä, olisi yhteisöllisyyden muodostuminen luonnollisempaa. Videoneuvottelujen mahdollistaminen on ensimmäinen askel, mutta siihenkin on haastavaa saada omat teokset esille mahdollisimman suotuisalla tavalla. Teosten ja harjoitustöiden esittely verkkogallerioissa on vielä aivan lapsenkengissä. Useat teokset vaativat kolmiuloitteista havaintoa, ja toimivat vain ja ainoastaan ajassa ja paikassa. Videoiden ja virtuaaliympäristöjen tehtäväksi voisi tulla paikkamaan tätä kuilua.Koulutuksen avoin ja kannustava ilmapiiri yhdistettynä visuaalisempiin alustoihin on varmasti hyvä lähtökohta tässä prosessissa, mutta tarvitaan vielä tutkimusta siitä miten prosessi rakentuu ja miten sitä voidaan tukea, kun kuvataiteen opiskelu tapahtuu verkkoyhteisössä.