MAKEAN VEDEN TUOTTAMINEN ALUKSELLA
Särkkä, Petteri (2019)
Särkkä, Petteri
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212579
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan makean veden tuottamista aluksissa. Tavoitteena on perehtyä
veden laatunormeihin, yleisimpiin suolanpoistolaitteisiin aluksissa ja käydä läpi tekniikoita,
joilla merivedestä saadaan juomakelpoista vettä.
Työn alussa tarkastellaan veden fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia sekä
perehdytään yleisesti veden laatunormeihin, sekä veden mukana kulkeviin ravinteisiin, bakteereihin
ja viruksiin. Työn lopussa käydään läpi kaksi yleisempää suolanpoistomenetelmää,
käänteisosmoosia ja tislausta sekä niihin liittyvää laitteistoa. Lisäksi käydään läpi veden
desinfiointia ja jatkokäsittelyä, sekä lyhyesti kattilaveden ja jäähdytysveden ominaisuuksia.
Työ pohjautuu kirjallisuus- ja internetlähteisiin. Myös opinnäytetyön tekijän omakohtaisia
kokemuksia työn ohessa on hyödynnetty tiedonlähteenä.
Työssä selvisi, että makean veden tuottaminen aluksissa on yksinkertainen mutta paljon
energiaa vaativa prosessi. Jos vedestä suolan poiston jälkeen on tarkoitus tehdä juomakelpoista
makeaa vettä, on huomioitava muitakin asioita kuin pelkkä suolan poisto, jotta vesi
ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Lisäksi selvisi, että samoja suolanpoistomenetelmiä käytetään kuivilla rannikkoalueilla.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole ratkaisu globaaliin vesikriisiin, koska teknologia vaatii
paljon energiaa toimiakseen.
veden laatunormeihin, yleisimpiin suolanpoistolaitteisiin aluksissa ja käydä läpi tekniikoita,
joilla merivedestä saadaan juomakelpoista vettä.
Työn alussa tarkastellaan veden fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia sekä
perehdytään yleisesti veden laatunormeihin, sekä veden mukana kulkeviin ravinteisiin, bakteereihin
ja viruksiin. Työn lopussa käydään läpi kaksi yleisempää suolanpoistomenetelmää,
käänteisosmoosia ja tislausta sekä niihin liittyvää laitteistoa. Lisäksi käydään läpi veden
desinfiointia ja jatkokäsittelyä, sekä lyhyesti kattilaveden ja jäähdytysveden ominaisuuksia.
Työ pohjautuu kirjallisuus- ja internetlähteisiin. Myös opinnäytetyön tekijän omakohtaisia
kokemuksia työn ohessa on hyödynnetty tiedonlähteenä.
Työssä selvisi, että makean veden tuottaminen aluksissa on yksinkertainen mutta paljon
energiaa vaativa prosessi. Jos vedestä suolan poiston jälkeen on tarkoitus tehdä juomakelpoista
makeaa vettä, on huomioitava muitakin asioita kuin pelkkä suolan poisto, jotta vesi
ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia vaikutuksia.
Lisäksi selvisi, että samoja suolanpoistomenetelmiä käytetään kuivilla rannikkoalueilla.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole ratkaisu globaaliin vesikriisiin, koska teknologia vaatii
paljon energiaa toimiakseen.