Kaksosten yksilöllinen kohtaaminen neuvolassa vanhempien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille kaksosperheen vanhempien näkemys ja kokemus siitä, kuinka yksilöllinen kohtaaminen ja yksilöllisyyden tukeminen toteutuvat kaksoslasten kohdalla neuvolan määräaikaistarkastuksissa. Tarkoituksena oli selvittää teemahaastattelun avulla kaksosten vanhempien kokemuksia aiheesta. Tutkimusta ohjasivat seuraavat kysymykset: ”Miten terveydenhoitajat huomioivat kaksoslasten yksilöllisyyden neuvolatyössä vanhempien näkökulmasta?” ja ”Millaista tukea kaksosten vanhemmat kokevat saaneensa neuvolasta kaksoslasten yksilölliseen kasvatukseen?” Opinnäytetyön tutkimusnäkökulma oli laadullinen. Halusimme opinnäytetyön ennen kaikkea kuvaavan vanhempien kokemuksia kaksosten yksilöllisestä kohtaamisesta ja saamastaan tuesta neuvolassa. Suunnittelimme teemahaastattelun rungon tukemaan tutkimuskysymyksiä.

Haastatteluun osallistui kuusi kaksoslasten vanhempaa, neljässä haastattelussa vanhemmista osallistui toinen ja viidennessä haastattelussa molemmat vanhemmat osallistuivat. Haastatteluosuuden jälkeen äänitteet litteroitiin ja pyrimme mahdollisimman tarkasti kirjaamaan ylös kaiken sanotun sekä haastattelijan, että haastateltavan osalta. Teemahaastattelun tuottama aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä.

Keskeisinä tuloksina selvisi, että terveydenhoitajat huomioivat kaksoslapset vastaanotolla hyvin yksilöllisesti ottaen huomioon molemmat lapset omina itsenään. Vanhempien kokema tuki ilmeni siten, että terveydenhoitaja ohjaa kaksosperheet tarvittavien palveluiden piiriin perheiden tarpeet huomioon ottaen ja neuvolan määräaikaistarkastuksien sisältö keskittyy fyysiseen seurantaan. Henkinen tuki ja luottamus kuvautuivat tärkeänä tukimuotona. Osa vanhemmista koki, etteivät he saaneet neuvolasta tukea kaksoslasten yksilölliseen kasvatukseen ollenkaan tai tuki oli riittämätöntä joiltakin osin. Joidenkin vanhempien kohdalla epäluottamus ohjasi omaa asennoitumista ja tuen vastaanottamista. Haastateltavat toivat esille myös kehitysehdotuksia neuvolaan.

Tuloksien kannalta työ onnistui hyvin, ja saimme vastaukset kysymyksiin, joita haimme. Tuloksista on hyötyä myös terveydenhoitajille työssä kehittymiseen sekä sen kautta myös tuleville kaksosvanhemmille ja työmme toimeksiantajalle.

The objective of this thesis was to bring forward the view and experience of twin children’s parents on how each twin’s individuality is met and supported at the children’s welfare clinic during periodic checkups. Our intention was to find out the twins’ parents’ experiences on the matter at hand by a theme interview. The research questions were: “From the parents’ perspective, how do public health nurses acknowledge each twin’s individuality in child welfare clinic work?” and “What kind of support for parenting each twin as a separate individual do twins’ parents feel they have gotten from the children’s welfare clinic?”. The research approach of this thesis is qualitative. Above all, we wanted to describe the parents’ experiences of their twins being treated as separate individuals and of the support the parents have gotten from the children’s welfare clinic. We preplanned the framework for the theme interviews so that it supported our research questions.

We had six parents of twins participating in our research. In four of the interviews there was one parent present and in the fifth one both parents were present. All interviews were recorded. After the interviews were done, the recordings were transcribed as carefully as possible. All data gathered from the theme interviews was then analyzed by inductive content analysis.

The main outcomes of our research were that public health nurses acknowledge the separate individualities of twins. The parents felt supported by public health nurses in that the nurses referred the families to necessary services based on the family’s needs and the main object of periodic checkups was in tracking physical growth. Mental support and trust were pictured as important support methods. Some of the parents felt that they had not gotten any support for parenting each twin as a separate individual or that the support was lacking in some parts. Some parents’ distrust towards the public health nurse affected their attitude and acceptance of support. The participants also came up with some development proposals for the children’s welfare clinic

In terms of results our research was a success and we got answers to the research questions. The results will be of use for public health nurses in the development of their careers and hence to future parents of twins and our commissioner.