Työyhteisön rooli hyvinvoinnissa
Kalliokoski, Tytti; Koskiniemi, Kirsi (2018)
Kalliokoski, Tytti
Koskiniemi, Kirsi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902212600
Tiivistelmä
Hatanpään sairaala on ollut 1.1.2018 alkaen osa Tampereen yliopistollista sairaalaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää työn toimeksiantajan, Hatanpään sairaalan, työntekijöiden työssäjaksamista, huomioiden työhyvinvointikoulutuksen ja organisaatiomuutoksen vaikutuksen työyhteisöön. Tutkimustehtävinä selvitettiin työnantajan järjestämän työhyvinvointitoiminnan, työyhteisön ilmapiiriin ja työelämätahon organisaatiomuutoksen vaikutuksista työhyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää, miten nämä asiat ovat vaikuttaneet työyhteisöön ja miten työntekijä voi vaikuttaa ilmapiiriin.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselylomakkeella, joka lähetettiin työelämätahon osastoille. Kyselyyn vastasi 34 hoitohenkilökunnan jäsentä. Saatuja vastauksia analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimia kysymyksiä ei analysoitu erikseen, vaan niitä käytettiin määrällisten tuloksien tukemiseksi tekstin yhteydessä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kyselyyn vastanneet hoitajat kokivat liikuntaseteleiden ja tyky-päivien tukeneen parhaiten työilmapiiriä ja yksilön työssäjaksamista. Muusta työhyvinvointitoiminnasta työntekijöillä ei ollut tietoa ja sen koettiin kuuluvan vain vakituiselle henkilökunnalle. Kyselyn perusteella työkaverin auttaminen ja huomioiminen eli kollegiaalisuus olivat tärkeitä työilmapiiriä parantavia tekijöitä. Yhteistyö, joustavuus sekä henkinen tuki koettiin myös tärkeiksi työyhteisössä. Organisaatiomuutoksen ajankohta oli vaikuttanut kuormittavasti työyhteisöön, mutta silti muutokset koettiin melko positiivisina.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että organisaatiomuutokset vaikuttavat stressaavasti työyhteisöön. Hyvin toimiva työyhteisö voi kokea muutokset voimavarana ja sen vaikutuksesta työyhteisö voi tiivistyä entisestään. Näin ollen voidaan päätellä, että yksilön oma työhyvinvointi vaikuttaa suuresti koko työyhteisön ilmapiiriin. Tulevaisuudessa työhyvinvointitoiminta tulisi kokea enemmän jokaisen yksilön oikeudeksi ja mahdollisuudeksi. Se loisi vielä enemmän yhteisöllisyyden tunnetta koko työyhteisöön.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselylomakkeella, joka lähetettiin työelämätahon osastoille. Kyselyyn vastasi 34 hoitohenkilökunnan jäsentä. Saatuja vastauksia analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimia kysymyksiä ei analysoitu erikseen, vaan niitä käytettiin määrällisten tuloksien tukemiseksi tekstin yhteydessä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kyselyyn vastanneet hoitajat kokivat liikuntaseteleiden ja tyky-päivien tukeneen parhaiten työilmapiiriä ja yksilön työssäjaksamista. Muusta työhyvinvointitoiminnasta työntekijöillä ei ollut tietoa ja sen koettiin kuuluvan vain vakituiselle henkilökunnalle. Kyselyn perusteella työkaverin auttaminen ja huomioiminen eli kollegiaalisuus olivat tärkeitä työilmapiiriä parantavia tekijöitä. Yhteistyö, joustavuus sekä henkinen tuki koettiin myös tärkeiksi työyhteisössä. Organisaatiomuutoksen ajankohta oli vaikuttanut kuormittavasti työyhteisöön, mutta silti muutokset koettiin melko positiivisina.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että organisaatiomuutokset vaikuttavat stressaavasti työyhteisöön. Hyvin toimiva työyhteisö voi kokea muutokset voimavarana ja sen vaikutuksesta työyhteisö voi tiivistyä entisestään. Näin ollen voidaan päätellä, että yksilön oma työhyvinvointi vaikuttaa suuresti koko työyhteisön ilmapiiriin. Tulevaisuudessa työhyvinvointitoiminta tulisi kokea enemmän jokaisen yksilön oikeudeksi ja mahdollisuudeksi. Se loisi vielä enemmän yhteisöllisyyden tunnetta koko työyhteisöön.