Reumahoitaja asiantuntijahoitajana : hoitajavastaanotto erikoissairaanhoidon poliklinikalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erikoissairaanhoidossa toimivan reumahoitajan ja asiantuntijahoitajan vastaanottotoimintaa ja koulutusta sekä tehdä selvitys asiantuntijahoitajan vastaanoton toimivuudesta ja kannattavuudesta kirjallisuuteen perustuen. Tehtävinä tarkasteltiin erikoissairaanhoidossa toimivan reumahoitajan tehtävänkuvia polikliinisella hoitajavastaanotolla, vastaanottoa pitävä reumahoitajan tarvitsemaa koulutusta ja toimivan hoitajavastaanoton kriteereitä.

Opinnäytetyö oli kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui eri tutkimuksista, kuten pro gradu-tutkielmista, artikkeleista, tilastotiedotteista ja valtakunnallisten toimenpideohjelmien ja hankkeiden raporteista. Teoreettisena lähtökohtana toimivat aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet.

Reumahoitajan tehtäviin kuului reumapotilaan kokonaishoidon koordinointi ja toteutus, ohjaaminen ja psyykkinen tukeminen, varsinaiseen hoitotyöhön kuulumaton tekninen toiminta, kliinisen hoitotyön asiantuntijuus ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. Koulutus samankaltaisia tehtäviä hoitavilla oli hyvinkin erilaista. Kansainvälisiä suosituksia vastatakseen asiantuntijahoitajana toimivan reumahoitajan tulisi omata myös ylempi perustutkinnon lisäksi ylempi korkeakoulututkinto, työkokemusta ja lisäkoulutusta omalta alalta. Onnistuneen hoitajavastaanoton edellytyksiä ovat riittävän ammatillisen pätevyyden lisäksi johdon tuki koulutukseen ja toiminnan kehittämiseen, mahdollisuus osallistua itse hoitajavastaanottotoiminnan kehittämiseen, yhteistyön sujuminen eri ammattiryhmien välillä, vastuun ja tehtävien selkeä määrittely, tehtävän vaativuutta vastaava palkkaus ja tarkoituksenmukainen työskentely-ympäristö.

Erikoissairaanhoidossa hoitajavastaanottoa pitävän, asiantuntijahoitajana toimivan reumahoitajan työnkuva osoittautui vaativaksi ja monipuoliseksi. Reumahoitajan koulutuksesta puuttuivat maassamme yhtenäiset linjat. Koulutuksen ja pätevyysvaatimusten yhtenäistämisessä on kehittämishaastetta hoitotyön ja erityisesti reuman hoidon tulevaisuudelle, samoin tarvittavissa lakiuudistuksissa laajennetun tehtävänkuvan mahdollistamiselle.

The aim of the thesis was to survey nursing practices and education of ad-vanced practice nurses in rheumatology in special health care and make a re-view of how the practice of an advanced practice nurse works and pays off. The role and duties of advanced practice nurses in rheumatology, the education their job requires and the criteria of a practical and functional practice were the interests of the thesis.

The thesis was a literature review. It’s data consisted of previous research, arti-cles, statistics and reports of national projects. As the theoretic basis were the concepts used in the thesis.

The role of the nurse practitioner was to co-ordinate the care of the patient with rheumatic disease, guidance, mental nurturing, technical functions, working as a specialist and collaboration with other professionals and primary care. The education of the nurses working with similar tasks was diverse. According to international recommendations nurse practitioners should have a master’s de-gree, working experience and further education of the specialised area they work at. To manage a functional nursing practise, the nurse should be qualified enough, have the support of the management to education and developing the practice and chances to take part in developing the practice. It’s also important to have a working collaboration with other professionals, clearly defined responsibilities and tasks, salary matching the amount and responsibility of work and convenient working environment.

The role of the advanced practise nurse is demanding and versatile. The education lacks coherent guidelines. There is a lot of challenges to standardize the education and validity of advanced practice nurses in rheumatology and changing the legislation.